Nopea apu mutta liian läheltä


Soitan omalle terveysasemalle ja jään odottamaan takaisinsoittoa. Tavallisesti sairaanhoitaja soittaa parin kolmen tunnin päästä. Puhelin soikin kymmenen minuutin kuluttua. Selitän asiani ja minulta kysytään pääsetkö tulemaan 40 minuutin kuluttua.

Nopea päässälasku: suihku, hiusten kuivaus, taksin tilaus, taksimatka. Kysyn onko myöhempää aikaa. Ei kun nämä päivystysajat pitää antaa järjestyksessä. Koskaan en ole tätä käytäntöä ymmärtänyt, mutta lupaan ehtiä paikalle.
Lääkäri on etuajassa muutaman minuutin. Hän kuuntelee ”sairauskertomukseni”, tutkii ja määrää lisätutkimukseen, joka voidaan tehdä terveysasemalle heti. Hän pyytää että palaan tutkimuksen jälkeen vielä hänen vastaanotolleen. Kaikki sujuu joutuisasti ja saan avun. Mikä tärkeintä kuulen että ei ole kyse mistään vakavasta.

 Jo puhelimessa hoitaja selitti, että terveysaseman ala-aulassa on henkilöt, joilta saa neuvot mihin mennä. Kaksi hoitajaa oli odottamassa. Toinen tuli tuulikaappiin kysymään olenko nuhainen, yskäinen, onko kuumetta, olenko ollut hiljattain ulkomaille ja miksi olen tulossa. Toisella oli suoja kasvoillaan, molemmilla kertakäyttöhansikkaat. Ja minulla kertakäyttöhanskat käsissä.

Kuljin pitkin käytäviä kahdessa kerroksessa, käytin myös portaita. Talon henkilökuntaa tuli vastaan monessa eri paikassa. He eivät väistäneet sen kummemmin kuin normaalistikaan. Portaissa heidän mielestään saattoi ohittaa toisen hihaa hipoen. Jäin yhden kerran odottamaan että hoitaja pääsee portaat alas. Hän loi minuun kummastuneen katseen.

Olen kaksi viikkoa kököttänyt kotona. Kävelemässä olen käynyt ja yrittänyt pitää etäisyyttä vastaantuleviin väistymällä polun, tien tai kadun toiseen reunaan. Hissillä olen kulkenut vain yksin – useimmiten kävellyt portaat. Roskat olen onnistunut viemään niin että olen ollut roskahuoneessa yksin – käsineet käsissä. Olen kirjaimellisesti käsittänyt että kanssaihmisiin pitää pitää metrin, mieluummin kahden metrin etäisyys. Kauppakassinkin tytär laittaa eteisessä juuri ja juuri oven sisäpuolelle ja jää siihen selittämään asiansa. 
Monenlaisen ja monipuolisen koronavirus-tiedon sisällä on tihkunut tietoja että ’
hoitohenkilökunnalle ei ole annettu riittävästi ja yhdenmukaisia ohjeita. Ei ainakaan terveysasemallani. Lääkärillä oli kasvosuojus ja käsineet. Lienee toiminut omien sisäisten ohjeittensa mukaisesti.

Koskaan en ole kuitenkaan näin nopeasti saanut vaivaani apua. Kiitos siitä!








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Niin kuin taivaassa Helsingin Kaupunginteatterissa

Vantaan Näyttämön nousu ja lasku