Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin Kansallisteatterissa

Suomen Kansallisteatterin isolla näyttämöllä nähtävä näytelmä ”Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin” on hyvin merkittävä. Elina Hirvonen on yhdessä Ujuni Ahmedin kanssa muokannut Ujunin elämästä ensin kirjan ja sitten ohjaaja Satu Linnapuomi on dramatisoinut tekstin ja ohjannut siitä koskettavan näytelmän. 

Näytelmä on ravisteleva kertomus naisesta, joka on muuttanut Somaliasta Mogadishusta kolmevuotiaana Suomeen. Tie ihmisoikeusvaikuttajaksi, joka on organisoinut kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin selkeämpää lakia tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi ja PENin (kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö) sananvapauspalkinnon saajaksi on ollut monipolvinen.

Somaliasta kotoisin oleva tytöt elävät rankkaa kaksoiselämää. Perhepiirissä pitäisi elää niin kuin Somaliassa on eletty ja mieli palaa kuitenkin samanlaiseen elämään mitä koulutoverit ja muut ympärillä olevat nuoret elävät. Tyttöjä vahditaan ja heiltä vaaditaan Somali-yhteisöissä paljon enemmän kuin pojilta. Eikä kukaan selitä heille miksi.

Näytelmä avaa katsojan silmät ymmärtämään miten yliolkaisesti suhtaudumme huivipäisiin tyttöihin ja nuoriin naisiin. Emme tiedä heidän elämästään mitään. Meillä ei ole aavistustakaan siitä millaisessa ristipaineessa he elävät. Hirvosen ja Ahmedin teksti ja hienolla tavalla toteutettu näytelmä antaa eväitä uudenlaiselle suhtautumiselle. Kerrankin oli selkeästi esitys, joka jätti jälkensä ajattelutapaani.

Näytelmän menestys taisi yllättää Kansallisteatterin väen. Syksyn esitykset myytiin loppuun hujauksessa ja samoin on käynyt myös kevään esitysten.

 

                

                                        Safiya Abukas ja Emilia Neuvonen

                                             Kuva Tuukka Ervasti 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja