Ryhmäteatterin koskettava Yksi lensi yli käenpesän

Tekijä -

Mielessä Milos Formanin unohtumaton elokuva, käyntejä erilaisissa mielisairaaloissa, vierailuja hoitokodeissa, monenlaista psyykkisesti sairasta ja dementoituna. Miksi menet katsomaan Ryhmäteatterin esittämää Yli lensi yli käenpesän -näytelmää Suomenlinnan kesäteatteriin, kysyi sukulaismies. Olethan nähnyt vastaavaa ihan oikeasti ja näet ja koet jatkuvasti.  

Kannatti mennä. Näytelmän hieno tulkinta ja näyttelijöiden paneutuminen rooleihinsa tekivät esityksestä upean ja myös unohtumattoman.

Ryhmäteatterin näytelmä on monelta osin aika uskollinen elokuvan hengelle. Ken Keseyn romaanin pohjalta Kale Wassermann on sovittanut tarinan näytelmäksi, sen on suomentanut Sami Parkkinen ja ohjannut Suomenlinnan näyttämölle loistavaksi tulkinnaksi Juha Kukkonen.

Robin Svartström on Randle P. Mv Murphynä melkein kuin Jack Nicholsson elokuvassa, mutta juuri oikealla tavalla tämän päivän vastustamaton pikku-huijari. Ylihoitaja Ratchedinä Minna Suuronen on yhtä tiukka, omaan rooliinsa ja mystisiin mielisairaalaan sääntöihin sitoutunut ”tiukkapipo” kuin elokuvan Louise Fletcher.

Suomenlinnassa naurettiin paljon, mutta koettiin myös näytelmän loppupuolella kammottavia asioita. Erilaiset pakkohoito-keinot olivat meilläkin mielisairaaloissa käytössä hyvin pitkään. Näytelmä on pureva analyysi mielivaltaisesta vallankäytöstä. Asioita ja hoitotapoja ei selitetä eikä kerrota miksi niin tehdään, tehdään vain koska on aina ennenkin tehty ja niin kuuluu tehdä.

Ohjaaja Juha Kukkonen on saanut joukkonsa tasapainoilemaan elämän tarjoaman koomisuuden ja traagisuuden välillä hienosti. Robert Kock päällikkö Bromdenina, Tiia Louste professori Hardingina, Samuli Niittymäki nuorena Billynä, Amira Khalifa Scanlonia, Mikko Penttilä Cheswickinä ja Tommi Eronen Martinina olivat näissä potilaiden rooleissa upeita, jokainen selkeästi oma erityinen persoonallisuutensa.

Wanda Dubiel oli riemastuttava Murphyn ystävättärenä ja Jutta Järvinen ja Alex Anton hoitajien rooleissaan uskottavia. On upeaa nauttia kuin näyttelijäjoukko puhaltaa yhteen hiileen. Tämä on usein koettavissa Ryhmäteatterin esityksissä.

Onneksi Ryhmis jaksaa uskoa siihen että kesälläkin voi pureutua vakaviin ja ihan oikeisiin asioihin. Mutta voi nauraa välillä. Ihan kuin hymyillä sillekin kun hoitokodissa 87-vuotias mies pohtii mitä tehdä kun hänen lempihoitajallaan ja hänellä ei ole yhteisiä lapsia. Pitäisikö hankkia vai antaa vain asian olla.  
     


                                          Samuli Niittymäki, Robin Svartström ja Mikko Penttilä
                                          Kuva Mitro Härkönen 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

Tekijä -
Kuva
Tulehtunut peukalo ja turmeltunut kynsi Yli kaksikymmentä vuotta meni ilman sen kummempaa. Säästinpähän kynsilakoissa kun ei tarvinnut käyttää kynsilakkaa kuin yhdeksään sormeen. Sitten alkoi peukalo vähitellen oireilla. Iho halkesi talvipakkasilla, oli kipeä ja hankala. Ylen terveysasemalla yrittivät hoitaa parhaansa mukaan. Kirjoittaessa sormia tarvitaan koko ajan ja kaikessa muussakin puuhailussa peukalo on tuiki tarpeellinen. Viitisen vuotta sitten peukalo ärtyi aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Kynnen päälle tuli tummempaa kynttä ja alue levisi vähitellen. Lika meni kynnen alle, se tulehtui ja oli kipeä. Välillä en suostunut uskomaan että yhden pienen kynnen takia joutuu kipristelemään kivusta yölläkin. Kului kertakäyttöhanskoja ja puuvillahansikkaita kun suojasin peukaloani. Sisareni oli vakaasti kynnen poisoton kannalla. Joka toinen Pitäjänmäen terveysaseman lääkäri kannatti pois ottamista, joka toinen vastusti. Kerran oli varattuna leikkausaikakin, mutta joko m
Lue lisää

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Tekijä -
Kuva
Miehelläni on ollut kolmisen vuotta kuulolaite. Kuulolaitteen saa kun käy terveysasemalla kuulotutkimuksessa ja siinä todetaan alentunut kuulo. Kuuloasioissa pääkaupunkiseudulla toimitaan HYKS:n eli yliopistollisen sairaalan piirissä. HYKS on ulkoistanut meitä koskevat palvelut Kuulokeskukselle. Se toimii Valkoisessa talossa Haagassa eli aika lähellä kotiamme. Sivusta katsoen kuulolaitteen käyttäminen on hankalaa. Pattereita pitää vaihtaa ainakin kahden viikon välein, on vaihdetta ja puhdistettava laitteessa olevaan ohuen ohutta muoviputkea ja puhdistettava laitetta muutenkin. Hämmentyneenä katselen vierestä kun mieheni huoltaa kojetta, minun tekniset kykyni eivät moiseen yltäisi. Vähitellen kävi ilmi, että laite syö pattereita tiuhaan tahtiin. Ei ollut mitään väliä minkä merkkisiä ja mistä hankittuja patterit ovat. Rasian, jossa laite on saatu, pohjassa lukee, että se on HYKS:n omaisuutta ja näin ollen sen kunnosta valittaminen kuuluu Kuulokeskukseen. Näin neuvottiin terveysa
Lue lisää

Huippuosaaja

Tekijä -
Kuva
Nykyisen pitää olla työssään osaaja ja mielellään huippuosaaja. Minulla on ollut tänä vuonna onni tutustua huippuosaajaan. Kun viime marraskuussa teimme asuntokaupat uudesta kodista, oli edessä nykyisen asunnon myyminen. Koska asumme pientalossa (tarkemmin paritalossa) piti tehdä kaikenlaista ennen kuin myyminen voisi alkaa. Suurin asia oli kuntokartoitus. Kun ensimmäisen kerran luin raporttia tuli vääjäämättä mieleen voiko kukaan asua yli 10 vuotta vanhassa talossa. Lähes 30 vuotta vanha asunto on laitteineen kaikkineen nykykäsitysten mukaan tiensä päässä. Laitteiden kestoikä kun ei ole nykyisin kovin pitkä. Ja nykynormit rakentamisessakin ovat erilaiset mitä 1980-luvulla. Mutta kun ensi hämmennyksestä oli selvitty, oli kaikki taas hyvin. Vuosi sitten meillä kävi ensimmäinen asunnonmyyjä ja kertoi mitä asunnostamme voisi pyytää. Ostimme uuden asunnon Huoneistokeskuksen välittäjältä ja hän kertoi tuntevansa Haagan toimistosta kokeneen ja aluettamme hyvin tuntevan myyjän. Raija Nord
Lue lisää