Linnasta matalaan majaan

Olin mukana Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kevätrekellä.

Päivä alkoi kuten hyvällä retkelle kuuluukin. Bussi tuli ajoissa ja hovikuljettajamme Isko Uusitalo toivotti meidät tervetulleiksi. Tasaisen taulukon vauhdilla saavuimme Brunbergin tehtaalle. Maistiaiset katosivat matkalaiset suihin ja ostoskoreihin kertyi suklaata, tryffeleitä, lakritsaa, suukkoja ja marmeladia.



Tihkusateen läpi lähestyimme Malmgårdin kartanon silmiin kantamattomia peltoaukeita ja linnamaista kartanon päärakennusta. Meitä vastassa oli talon vanhaisäntä, kreivi Johan Creutz. Malmgårdin linna on uusrenesanssirakennus ja se on rakennettu 1800-luvun alussa. Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Linnassa on 52 huonetta ja me pääsimme vierailemaan vain murto-osassa niitä. 

Hienot kattomaalaukset, tyylikkään huonekalut ja upeat maalaukset, satoja vuosia vanhat kirjat, täytetyt eläimet johdattivat meidät aikakauteen ja oloihin, joista voimme vain kuvitella. Huikaiseva kokemus! Monta kertanoa olemme retkillämme nähneet, mutta näin mahtavaa linnaa en ole ennen Suomessa nähnyt. 

Hämmentävää on että kartanonomistajien on pakko taipua ja avata ovet turistijoukoille. Tarkkaan kartanonisäntä piti huolta että laitoimme kenkien päälle suojukset ja matoilta ei saanut poiketa muualla. 

Ostoksillekin piti päästä: kasseihin pakattiin hunajaa, spelttileipiä- ja näkkäriä, mausteita, hilloja, monenlaisia jauhoja ja öljypulloja. Olutpanimon tuotteita emme ennättäneet maistella. Spelttinäkkäri on niin hyvää että sitä on pakko saada lisää`!






Sannäsin kartano tuntui nykyaikaiselta, vaikka oma historiansa on silläkin. Maukkaan ja runsaan lounaan jälkeen, lähdimme tutustumaan Postimäkeen Porvoon Ilolassa. Toiminnanjohtaja Marit Björkbacka kertoi, että vanhimmat alueen mäkitupalaisten mökit ovat peräisin 1700-luvulta. Alueen asukkaat elättivät satoja vuosia itsensä käsitöillä.

Mökeissä asui ja teki töitä suutari, seppä, vaatturi ja olkitöiden tekijät. 1960-luvulta lähtien Postimäellä on ollut kesäteatteria, musiikkiesityksiä, kesäkahvila, käsityöviikkoja ja ulkoilmaleffaesityksiä.










  






Kaikki sujui hyvin niin kuin retkillämme on tapana. Kiitos Marke Kaskimies, Hillevi Löytöläinen, Kartanomatkojen Marjut Jokinen ja Lehtimäen liikenteen Isko Uusitalo.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Peukalon virittäminen

KADONNEEN KUULOLAITTEEN METSÄSTYS

Huippuosaaja