LM-Mummin maailma

Teatteri Avoimien Ovien Saa rumiakin tanssittaa on ainutlaatuisen hieno kunnianosoitus näyttelijä Siiri Angerkoskelle. Se on myös näytelmän käsikirjoittaja-esittäjä Pinja Hahtolan ja ohjaaja Olka Horilan ammattitaidon juhlaa. Siiri Angerkoski (21.8.1902-28.3.1971) ehti näytellä yli sadassa elokuvaroolissa. Hän on Suomen kaikkien aikojen työllistetyin elokuvanäyttelijä. Elokuvien lisäksi hän näytteli myös teattereissa eri puolella Suomea. Me muistamme hänet ennen muuta rouva Puupäänä Pekka ja Pätkä -elokuvissa ja Suomisen perheen kotiapulaisena Hildana. Elokuvissa hän näytteli vanhojapiikoja, vuokraemäntiä, seurapiirirouvia, kotirouvia kipakasti ja hauskasti. Välillä vuorosanoja oli niukasti, ennätys oli yhden elokuvan ”God morgon”.   Vuonna 1938 Suomen Filmiteollisuus palkkasi Siiri Angerkosken ja hänen miehensä Kaarlo Angerkosken kuukausipalkkaisiksi näyttelijöiksi. Siiri irtisanottiin tehtävästään vuonna1964. Hahtolan Siirin suuri suru oli vuodesta toiseen se, ettei hän koska...

Suomen Kansallisteatterin ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyönä syntynyt Pasi Lampelan Laura on räiskyvä ja riipaiseva esitys. Kun avioliitossa kaikki viidentoista yhteisen vuoden jälkeen tuntuu Harrista (Esa-Matti Long) laimealta, ei siinä auta edes menestyvä yritys. Voisiko pakotienä olla elämä nuoruuden rakastetun kanssa. Kaikki olisi aivan toisenlaista. Harri on yrittänyt katkaista suhteen, mutta ei ole pystynyt siihen.  Aluksi naisten ajatukset ja tunteet ovat taka-alalla, mutta kun suuri valhe alkaa vähitellen paljastua, pääsevät naisetkin paremmin ääneen – tai oikeastaan aviovaimo.                                       Esa-Matti Long, Maria Kuusiluoma                                              ja Piia Mannisenmäki  Harri päättää antaa elämässään tilaa...

Suomen Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä Akse Petterssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Oppitunteja eläville ollaan tutkimuslaitoksella, jossa etsitään tapaa millä kansalaisia voitaisiin valmistaa tulevia mullistuksia varten.  Salaisessa laitoksessa on töissä kolme miestä (Joonas Heikkinen, Heikki Pitkänen ja Janne Reinikainen) sekä yksi nainen (Katariina Kaitue).  Kirkkaankeltaisissa työtakeissaan he muistuttavat 1970-luvun jollain tapaa turvallista ja samalla hieman yksioikoista työelämää. Lavastus on ohjaajan ja Katri Rentton yhteistyön tulosta ja pukusuunnittelu Auli Turtiaisen käsialaa.   Kaikilla on asiaa toisilleen, mutta puheet eivät kohtaa kuulijaa. Jokainen häärää omiaan ja yrittää herättää toisen mielenkiinnon. Kun yhdessä yritetään hoitaa tärkeitä kokeita ja saada niistä raporttia aikaan, menee kaikki myttyyn. Kukaaan ei ota vastuuta kokonaisuudesta tai ei aina edes omasta osuudestaan.  Ohjaajan sanojen mukaan teos käsittelee inhi...

Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa eletään Uusi Eden -näytelmässä ydinpommin räjähtämisen jälkeistä aikaa. Studio Pasila tilat ovat säästyneet ja eloon on jäänyt muutama teatterin työntekijä. He ovat yhteisvoimin päättäneet selviytyä. Joukon johtajaksi oli valikoitunut Äiti (kopea ja korskea Tiina Peltonen), entinen teatterin talonmies. Eteenpäin mennään tunnuslauseen ”Rakkautta, harmoniaa” innostamana. Kaikki on hyvin, kunnes Äiti pelastaa Triplan raunioista Petterin (upeasti laulava Miiko Toiviainen), pizza-kuskin. Petterille alkaa aivan uudenlainen elämä, kun hänet hyväksytään joukkoon mukaan ja hän ystävystyy ja lopulta rakastuu silmittömästi näyttelijän urasta haaveilevaan Sonjaan (kärppämäisesti tilanteesta toiseen solahtava Anna -Sofia Tuominen). Mutta vähitellen joukon yhtenäisyys alkaa rakoilla. Petteri ei niele ihan kaikkea mitä Äiti heille kertoo ja yllyttää myös tekemään.   Kapinoinnin makuun päässet Petteri ja Sonja ottavat Sonjan aloitteesta avukseen Shak...

Helsingin Kaupunginteatterin Sinun, Margot yllättää täyttämällä kaikki odotukset. Meri Valkaman esikoisromaani Sinun, Margot kiittävät arvostelut ja löysi monta lukijaa. Se voitti Helsingin Sanomien Kirjallisuuspalkinnon. Mutta miten saadaan aikaan koskettava teatteriesitys, jossa isolla näyttämöllä olisi mukana kaikki se mikä kirjassa viehätti: kuvaukset DDR:n, Itä-Saksan viimeisistä vuosista, lapsuuden unohdetut vuodet,  salaperäiset kirjeet, äidin ja tyttären tulehtuneet välit, rakkaus jota ei olisi saanut olla olemassa, tyttären itsepäinen etsintä kaikesta siitä mitä hän ei tiedä. Näyttämön autius ensin hämmensi, mutta lavastaja Antti Mattilan ajatus ”pieni ihminen isossa koneistossa” loi oikeat puitteet kaikille tapahtumille. Eikä näyttämö koko aikaa ollut tyhjä, välillä ajeltiin Trabantillakin. Tärkeässä osassa olivat myös valot ja videot (Toni Haaranen) sekä äänet (Eradj Nazimov). Katsomosta käsin oli helppo tuntea olevansa karussa Itä-Saksassa. Näyttelijöiden liikunnallis...

Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämölle kokoontuu kaiken kaikkiaan kymmenen henkilöä. He ovat Agatha Christien dekkariin perustuvan Eikä yksikään pelastunut -näytelmän henkilöt ja uhrit. Vieraat saapuvat ripotellen. Heitä on vastaanottamassa hovimestari vaimoineen. Kutsun vieraille esittänyt kartanon herra ei ole vielä paikalla. Hänen on määrä saapua seuraavana päivänä. Kartanon salin takan reunalla on kymmenen pientä posliinisotilaspatsasta ja raameissa loru kymmenestä sotilaspojasta. Lorun mukaan sotilaspojat kuolevat yksi kerrallaan.   Jännitys tiivistyy ja pelko hiipii vieraiden keskuuteen, kun yhtäkkiä käynnistyy äänilevy, jossa jokaista vierasta ja talon palvelijoita syytetään murhasta. Sitten alkavat toteutua lorun ennustukset. Seurueen jäseniä alkaa kuolla. Jokaisen kuolemantapauksen yhteydessä häviää yksi kymmenestä posliinipatsaasta.  Agatha  Christie on hurmannut teatteritekijöitä pitkin Suomea viime vuosina. Tampereen Työväen Teatterissa nähdään...