Siirry pääsisältöön

Kyllä me tiedämme


Jos et ole lukenut Tanotorvesta kolumniani, niin tässä...

Metropoli tulee ja terveysasemat lähtevät. Metropolihallinto tekee liikkumisen joustavaksi ja halvaksi. Viisi isoa terveysasemaa lisää liikkumisen tarvetta. Eli kaikki on muka kunnossa. Liikkumaan pääsee kätevästi minne vaan ja kun palvelut viedään kauas asuinsijoiltamme, pitää meidän liikkua ja näin kun liikkuminen lisääntyy, on helppo todistaa että kannattavaksi tuli. Terveysasemien kustannukset laskevat kun niitä on nykyistä vähemmän ja liikenne tulee kannattavammaksi kun liikkujia on nykyistä enemmän.
Mitä tässä sitten valittaa!

Kukaan ei ole kysynyt minulta missä minun ikäihmisen olisi parasta käydä otattamassa verikokeita, käydä röntgenissä tai muissa tutkimuksissa tai hakea apua vaivoihini terveyskeskuslääkäriltä tai uusia resepteitäni. Kaukana, kaukana isossa virastotalossa virkamiehet ovat päättäneet missä meidän on parasta hoidattaa itseämme.
Samaan aikaan puhutaan että metropoli-hallinto tuo mukanaan lähidemokratian. Lähidemokratialla lisätään yhteisöllisyyttä ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa lähiympäristönsä kehittämiseen ja palveluihin.

Kattia kanssa, sanon minä äiti-vainaan sanontaa lainaten. Moiseen en usko.
Terveysasemien sulkemishankkeesta tihkuvien tietojen mukaan ikäihmisten suurhoitopaikka perustetaan läntiseen Helsinkiin joko Kannelmäkeen tai Malminkartanoon. Kannelmäkeen pääsee Pitäjänmäen suuralueelta parhaiten kävellen Mätäjoen vartta pitkin tai oikoen peltoteitä myöden. 

Julkisia kulkuneuvoja tarvitaan useampi ennen kuin Kantsu on saavutettu. Malminkartanoon pääsee vähän helpommin. Niin kaukana molemmat paikat ovat että kyllä siinä taksiliikenne lisääntyisi. Palvelulinja voi helpottaa tilannetta, jos se kulkisi sieltä missä me matkaajat olemme.

Kannelmäen keskuksessa olisi se hyvä puoli, että jospa sitten jollain tavalla ratkaistaisiin Pitäjänmäen ja Kannelmäen välinen liikennöinti. Sitten vihdoin ja viimein pääsisimme Kanneltalon kulttuuririentoihin. En millään tahdo ymmärtää miksi kaupunkisuunnittelijat eivät ole aikoinaan osanneet liittää näitä naapurikaupunkiosia luontevasti toisiinsa.

Pienessä mittakaavassa ihmettelen monessa paikassa, miksi kukaan ei etukäteen käy seuraamassa missä väki liikkuu. Kun korjataan puistoa, suunnitellaan tiet ja polut kauniisti paperille. Kun kaikki on valmista, kuljemme me siitä mikä on kätevintä ja mihin olemme tottuneet. Emme tottele suunnittelijoiden aivoituksia, vaan omiamme. Kuljemme omia polkuja pitkin.  

Omien, mutta kirjasta ammennettujen ohjeiden mukaan tulee Helsingin Kaupunginteatterin huikeassa musikaalissa Miten menestyä vaivatta liike-elämässä ikkunanpesijästä menestyvä liikemies. Musikaali perustuu1952 julkaistuun samannimiseen opaskirjaan. Broadway-musikaali aiheesta nähtiin 1961 ja uusin versio 2011. Antti Lang nuorena menestyjänä ja Esko Roine vanhana konkarina avittavat koko musikaalin esiintyjäjoukon hauskaan ja ihastuttavaan esitykseen. Tuntuu hienolta lähteä esityksestä kotiin hyvillä mielin monta ajatusta mielessä. Viihdyttävää viihdettä! 


Ihan kuin teatterinjohtaja Asko Sarkola olisi tiennyt että tänä syksynä kaivataan piristystä kaikkeen ankeuteen ehkäpä enemmän kuin pitkään aikaan. Siitä huolimatta jään jännityksellä odottamaan niin Kaupunginteatterin kuin Suomen Kansallisteatterinkin Vanja-enoa. Millaista Tsehovia näemme?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…