Siirry pääsisältöön

Ryhdyin, harkitsin ja peruin

Olin jo jossain päättänyt, että ryhdyn seurakuntavaaleihin ehdokkaaksi, jos Arto Antturi voittaa kirkkoherravaalit. Maanantaina päätin ryhtyä ehdokkaaksi, tiistaina ja keskiviikkona mietin mille listalle - tarjolla oli aktiiviset seurakuntalaiset ja demarit - torstaina päätin että menen demareitten listalle ja ryhdyin keräämään valitsijayhdistykseen nimiä, perjantaina tarpeellinen määrä tukijoita oli kasassa, lauantaina päätin luopua ehdokkuudestani.

Pahat voimat lähtivät liikkeelle. Piti mustamaalata niin minua kuin uutta kirkkoherraakin. Päädyin siihen että en tieten tahtoen hanki itselleni ikävyyksiä. Vaikka olisin kuinka raukkamainen. Jos joku haluaa "hillua" ja kylvää pahaa mieltä, niin sille en voi mitään.

Odotan joka tapauksessa sitä että voisin ryhtyä jollain tavalla toimimaan seurakunnan piirissä. Moni sanoo minulle että onhan sinulla kädet täynnä tekemistä. Totta kai on koska aina kun saan jonkin kirjoitushomman valmiiksi, kehittelen uuden. Mutta ainakin minulle on tärkeää olla osa jotain yhteisöä.

Tärkein yhteisöni perheen lisäksi on tietysti Pitäjänmäen Eläkkeensaajat, mutta kun en ole vastuussa toiminnasta, etääntyy asiasta pakostakin ja jäljelle jäävät ystäviksi muuttuneet ihanat yhdistystoverit.

Viikon - flunssaa jatkuu sitkeänä - ilon aiheita ovat olleet tiistai-päivä Kertun kanssa ja leipomisiltapäivä perjantaina Elisan ja Karlan kanssa. Tänään eli sunnuntaina kappusimme Enskan kanssa pitkästä aikaa Malminkartanon mäelle. Jaksoimme eikä vieläkään tunnu pahalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…