Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2012.

Mennyttä aikaa muistelen

Olisi pitänyt muistella silloin kun tätini elivät ja silloin kun äiti eli ja silloin kun isä eli. Ymmärrän hyvin ettei minua oikeasti kiinnostanut 20-vuotiaana jutut mitä Kerttu-täti ja Alli-täti kertoivat lapsuudestaan tai isänsä kauppiaana olemisesta. Mutta nyt kiinnostaa.

Tänään sain käsiini Kansallisarkistossa paperin, jolla äidinisäni Martti Kivisen kauppa on virallisesti hyväksytty ja rekisteröity.




Hienointa tässä asiakirjassa on Martti Kivisen nimikirjoitus. Sukutietojen mukaan Martti Kivinen teki konkurssin 1928. Sen jälkeen hänellä oli kauppa Siurossa. Hän kuoli syyskuussa 1929 sydänkohtaukseen 41-vuotiaana. Vaimo jäi puolle paljailla neljän tyttären kanssa. Vanhin Kerttu oli 16-vuotias ja nuorin Maija 5-vuotias. Alli oli 14 ja äitini Sirkka 9-vuotias. Aleksandra muutti pian tyttäriensä kanssa Tampereelle. 
Seuraavaksi minun pitääkin selvittää tekikö hän oikeasti konkurssin. Asioiden penkominen on erittäin mielenkiintoista, mutta hyvin, hyvin hidasta. 
Olin tänään pihatöissä …

Pimeyden ytimessä

Elisa kummastelee pohjoista valoa. Välillä kuulaan kauniita aamuja, jolloin aurinko nousee punertavalta taivaalta ja lupaa kaunista ilmaa. Parin tunnin päästä on kuin pimeys laskeutuisi kaiken ylle. On tulossa sade. Onneksi nyt ei ole satanut muutamaan päivään, sen sijaan on pakkasta ja tiet ovat välillä olleet kuuran peitossa.

Perjantaina laitoimme minun autooni talvirenkaat. Minä tosin vain kannoin talvirenkaat montusta pihalle ja pesin kesärenkaat ja raahasin ne takaisin monttuun. En osaa millään tavalla auttaa Enskaa. Eilen Kent ja Enska vaihtoivat Kaisun auton renkaat. He osaavat hoitaa homman yhdessä.

Viikonloppuna on ollut kirjamessuja ja halloween juhlia ja hirvipatalounas. Kirjamessuilla oli paljon väkeä, paljon kirjoja ja paljon kirjailijoita puhumassa. Tärkeintä oli että tapasin muutaman tutun, sain ostettuja joululahjakirjoja.

Lauantai-iltana olin mukana Karlan ja hänen viiden ystävänsä halloween-juhlissa Viikissä.


Sunnuntaina meille ilmestyi pieni noita ja isompi noita. H…

Tamminiemessä

Eläkkeellä olemisessa on se mukava piirre, että voi päiväasaikaan käydä vaikkapa museoissa. Eilen olimme Pitäjänmäen Eläkkeensaajien 50 hengen joukolla Urho Kekkosen Tamminiemessä. Talo on entisöity alkuperäiseen Kekkosen aikaiseen, aika karuun asuun. Nyt pääsi piipahtamaan myös saunassa. Historian lehtien havina oli kouriintuntuvaa. On hienoa päästä hiippailemaan paikoissa missä on tehty tärkeitä päätöksiä

Ainutkertaista oli että Enskakin oli mukana. Hän ei juuri ole innostunut yhdistysväelle valisemistani retkikohteista.

Hallowee on virallisesti vasta keskiviikkona, mutta jo nyt meillä on koristeita ja huomen illalla on Viikissä Karlan ja hänen ystäviensä juhlat, joihin minä pääsen "valvojaksi". Olen luvannut tehd kaksi eri "uskallatko maistaa" - ruokalaija. Valmiina on karamelliväriä, kapriksi, vadelmakeittoa,, kivennäisvettä, hillosipuleita, ruokasoodaa, kokonaisia neilikoita ja mitä kaikkea keksin.

Autossani on talvirenkaat ja tiedän myös mitä näytelmiä on tul…

Yskää ja skräppystä

Edelleen vaan yskittää - tuntuu siltä että yöllä enemmän kuin päivällä. Siirsin eilen menemiseni Kansallisarkistoon tälle päivälle. Katsotaan miten onnistuu.


Skräppääminen on mieluisin harrastukseni. En malta tehdä mitenkään monimutkaisia sivuja eli sellaisia mitä malleissa on: yksi kuva ja monta paperia päällekkäin ja sitten kaikenlaisia koristeita. Minusta on ihanaa kun iso ruokapöytä on täynnä kaikenlaista kaunista materiaalia ja niitä voi sitten mielensä mukaan käyttää.

Valmiit sivut näytän vain albumista.

Eilisen päivän hyvä hetki oli se kun aamulla löysin Hesarista sunnuntaina kirjoittamani mielipidekirjoituksen. Asiaa olin pohtinut pari viikkoa aikaisemmin lenkillä Tampereella. Idean sain Saukonpuistossa kun kuuntelin Kalevan kirkon kellon soittoa.

Otsikkona oli Siirretään jumalanpalvelukset iltaan.


Minäkin olen huono ihminen ja huono kirkon jäsen. Käyn jumalanpalveluksissa ani harvoin, kuten yhtä useampi suomalainen (HS 21.10.2012). Siitäkin huolimatta että oman seurakuntani ki…

Ihmeellinen puhelin

Miten sinä et osaa käyttää puhelintasi, huokaili Matias moneen kertaan tänään. Hän ei ymmärrä että puhelinta mummi osaa käyttää, mutta kun samassa laitteessa on vaikka mitä ominaisuuksia, tahtovat taidot loppua. Nyt on kaikenlaisia reittitietoja ja valintamahdollisuuksia.
Musiikkiakin latasin Spotifysta lisää. Se kummallista miten nopeasti kyllästyn samojen kappaleiden kuuntelemiseen Ilmeisesti musikaaliset kyvyt ovat vajavaiset. En koskaan opettele ulkoa laulujen sanoja Ihastelen kun moni osaa konserteissa kaiken kuulemansa.
En kyllä osaa niitä kirjojakaan siteerata joita luen. Ulla-Leena Lundbergin Jää on perinteinen kertova romaani. Siinä nuori pariskunta tulee Ahvenanmaalle pienelle saarelle, koska nuori pappi on saanut sieltä työpaikan. Pappi hurmaa seurakuntansa jäsenet välittömyydellään. Topakka vaimo lypsää lehmät, hoitaa ison talouden ja pitää ensin yhden ja hieman myöhemmin toisenkin tyttäräensä kurissa ja järjestyksessä. Pappi suorittaa pastoraalitutkintoaan ja epäilee usk…

Sirkus, Hector ja loisen lapset

Mennyt viikko vain hupsahti. Keskiviikkona Kerttu oli meillä ja leikimme koko päivän orpoja tyttöjä, jopa ulkona. Meidän on helppo kaksistaan päättää mitä teemme. Kerttu oli illan suussa niin innoissaan ulkona olemisesta, että päätin jättää musiikkikoulun väliin ja pitää Kertun meillö yökylässä. Torstai olikin sitten vauhdikas päivä kun sisarukset yrittivät saada kumpikin minusta yliotteen ja ruokkaakin piti laittaa. Torstain kruunasi hauska ja vauhdikas Sirkus Finlandian esitys. Oli parempi kuin viime vuonna. Surmanajajat vain saivat sydämen  läpättämään turhan tiuhaa tahtai. Sirkuksesta tuli tosihyvä mieli.

Perjantaina varustauduimme Karlan kanssa halloweenin tuloon. Mustaa huulikiillettä emme vielä löytäneet.


Sukututkimukseni sai uutta puhtia kun olin lauantaina kuuntelemassa Sukututkimus Seuran tilaisuudessa mistä saa tietoja torppareista,mäkitupalaisista ja loisista eli niistä tavallisista suomalaisista, joiden jälkeläisiä meistä useimmat ovat. Kerron kun pääsen Kansallisarkistoo…

Punaiset saappaat

Viikko on pitänyt sisällään jälkitöitä olohuoneen ja ala-aulan maalauksesta, kiva iltapäivä Karlan kanssa - meillä oli erityisen hauskaa kun olimme Sinellissä ostamassa askartelutarvikkeita joulukorttien tekemsitä varten, teatteri-ilta Matiaksen kanssa, Elvi-tädin hautajaiset Pirkkalassa ja pihatöitä ja Malminkartanon täyttömäelle kapuaminen Enskan kanssa. 

Uudet, lämminvuoriset punaiset saappaat ovat olleet iso ilo pihatöissä ja äsken kun pesin muovisia kukkalaatikoita, jotka ovat olleet verannalle. Ei niitä tietenkään kuuluisi pestä, mutta viime keväänä kun istutin niihin kukkia minua harmitti kun ne olivat niin likaisia - enää eivät ole. 


Olimme Matiaksen kanssa katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa näytelmää Yksi mies, kaksi pomoa. Se perustuu ikivanhaan italialaiseen komediaan Kahden herran palvelija. Me pidimme kovasti näytelmästä. Minusta on hauskaa kun minulla on teatterissa nuori kavaljeeri. 

Kävin perjantaina Mäkelänrinteen uimahallilla vesijuoksemassa. Olin ensimmäistä ker…