Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2014.

Pitskun Friidut ja Kundit

Elämässä pitää olla jokin hanke joka aiheuttaa mielihyvää ja jonka parissa viihtyy ja josta on enemmään iloa kuin harmia Minulle tällainen on ollut kymmenen vuotta Pitäjänmäen Muistipiiri ja siihen liittyvä nettisivusto Pitäjänmäki muistelee www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki

Totta kai aina haaveilen mitä kaikkea voisin sivuille kirjoittaa, keitä pitäisi haastatella jne. Mutta oikeus on olla myös ylpeä siitä mitä olemme saaneet aikaan.



Tiistai-iltana oli hienoa olla Muistipiirin vetäjä. Pitskun kirjatossa oli ainakin 70 henkilöä juhlistamassa Pitskun Friidut ja Kundit valokuvanäyttelyn avajaisia. Professosri Laura Kolbe kruunasi tilaisuuden hienolla esitelmällään Koti, katu, kaupunki - mitä muistamme, mitä kerromme.
Hän viettänyt lapsuutensa Pohjois-Haagassa ja tuntee sitä kautta lukkarin rakkautta puuhaamme.

Suurkiitos näyttelystä kuuluu Jukka Leinoselle. En osaa edes kuvitella miten suuren tuntimäärän hän on uhrannut näyttelyn eteen. Talkoohenki ja yhteisöllisyys elää suur…
Tampereella minulle tehtiin värianalyysi. Tekijänä sisarentyttärentytär Viivi. Onneksi parhaat värit olivat omassa huivissa. Teatteriakin koettu. Evita oli laatumusikaali ja aiheeltaan asiapitoisempi kuin useimmat musikaalit. Brittiläiskirjailijan Rakkauslaulu Työväenteatterin Kellariteatterissa on yksi syksyn parhaista. Kuulas, kaunis ja koskettava esitys. Näyttämöllä samaan aikaan päähenkilöt nuorina ja vanhoina. 

Talo ja väki kuntoon

Olemme yrittäneet kerran viikossa käydä Enskan kanssa Konalan Liikuntapuiston liikuntalaitteissa. Useimmiten siellä on meidän lisäksemme isiä pienten lasten kanssa. En oikein kehtaa sanoa että toisessa päässä puistoa on laitteita jotka ihan oikeasti on tarkoitettu lapsille. Mietin sitäkin että pitäisikö ikäihmisten laitteille laittaa nimikyltti. Eipä kai. Eihän se ole iästä kiinni sekään että hyvä olisi jos olisi hyvässä kunnossa olevan vatsalihakset.



Kyllä on taas tyytyväinen mieli kuntoilusta. Perjantaina ihan lyhyt "juoksulenkki", lauantaina kuntolaitteet ja 50 minuutin kävely, sunnuntaina Malminkartanon täytemäki - kahden tunnin lenkki, tänä aamuna vesijuoksutekniikkaa ja jooga. Ilmankos on ollut muutenkin hyvin tuottoisa päivä.

Erityisen innolla odotan ensi maanantaina koottavaa Pitskun Friidut ja Kundit valokuvanäyttelyä. Entinen yleläinen tv-kuvaaja Jukka Leinonen on tehnyt valtaisan työn. Hän on käsitellyt yli sata Pitäjänmäen muistipiiriläisten valokuvaa. Ripustamme…
On se kumma miten aina vertaa omaa elämäänsä muitten elämään ja luulee että kaikki muutkin lukevat joka ilta sängyssä ennen nukahtamistaan. Niinhän tekee moni minun ystävättäristäni.
Kun tähän lisätään olettamus että kaikkihan somessa roikkuvat eli lukevat Facebookia ja sieltä sitten huomaavat että olen lukenut taas uuden hyvän kirjan, josta kirjoitan Kirjablogissani. 
Mutta ei tämäkään pidä paikkaansa. Ja vaikkei pidäkään, uhmaan luonnonlakeja ja ihan ohimennen kerron parista mielenkiintoisesta kirjasta, jotka olen lukenut menneellä viikolla. 
Karheutta ja runollisuutta riittää sopivassa muodossa Sirpa Kähkösen Graniittimiehessä (Otava 2014). Nuori, rakastunut aviopari hiihtää 1922 Suomen rajan yli Neuvostoliittoon. Puolue oli antanut luvan tulla ja luvannut järjestää kaiken. Vaikka lukija aavistaa ja tietää, että nuoren parin elämä muodostu niin auvoisaksi mitä he luulevat, on romaanissa paljon ennen lukematonta ja kokematonta. Sirpa Kähkönen on tavoittanut Klaran mielenliikkeet kuulaa…

Kyllä me tiedämme

Jos et ole lukenut Tanotorvesta kolumniani, niin tässä...
Metropoli tulee ja terveysasemat lähtevät. Metropolihallinto tekee liikkumisen joustavaksi ja halvaksi. Viisi isoa terveysasemaa lisää liikkumisen tarvetta. Eli kaikki on muka kunnossa. Liikkumaan pääsee kätevästi minne vaan ja kun palvelut viedään kauas asuinsijoiltamme, pitää meidän liikkua ja näin kun liikkuminen lisääntyy, on helppo todistaa että kannattavaksi tuli. Terveysasemien kustannukset laskevat kun niitä on nykyistä vähemmän ja liikenne tulee kannattavammaksi kun liikkujia on nykyistä enemmän. Mitä tässä sitten valittaa!
Kukaan ei ole kysynyt minulta missä minun ikäihmisen olisi parasta käydä otattamassa verikokeita, käydä röntgenissä tai muissa tutkimuksissa tai hakea apua vaivoihini terveyskeskuslääkäriltä tai uusia resepteitäni. Kaukana, kaukana isossa virastotalossa virkamiehet ovat päättäneet missä meidän on parasta hoidattaa itseämme. Samaan aikaan puhutaan että metropoli-hallinto tuo mukanaan lähidemokratian. L…

Ryhdyin, harkitsin ja peruin

Olin jo jossain päättänyt, että ryhdyn seurakuntavaaleihin ehdokkaaksi, jos Arto Antturi voittaa kirkkoherravaalit. Maanantaina päätin ryhtyä ehdokkaaksi, tiistaina ja keskiviikkona mietin mille listalle - tarjolla oli aktiiviset seurakuntalaiset ja demarit - torstaina päätin että menen demareitten listalle ja ryhdyin keräämään valitsijayhdistykseen nimiä, perjantaina tarpeellinen määrä tukijoita oli kasassa, lauantaina päätin luopua ehdokkuudestani.

Pahat voimat lähtivät liikkeelle. Piti mustamaalata niin minua kuin uutta kirkkoherraakin. Päädyin siihen että en tieten tahtoen hanki itselleni ikävyyksiä. Vaikka olisin kuinka raukkamainen. Jos joku haluaa "hillua" ja kylvää pahaa mieltä, niin sille en voi mitään.

Odotan joka tapauksessa sitä että voisin ryhtyä jollain tavalla toimimaan seurakunnan piirissä. Moni sanoo minulle että onhan sinulla kädet täynnä tekemistä. Totta kai on koska aina kun saan jonkin kirjoitushomman valmiiksi, kehittelen uuden. Mutta ainakin minulle on…

Vetoomus Arton puolesta

ARTO ANTTURI PITÄJÄNMÄEN KIRKKOHERRAKSI
Me Pitäjänmäen seurakunnan jäsenet haluamme seurakuntamme johtoon kirkkoherran,  joka tulee toimeen kaikkien kanssa ja jolla on todellinen palo ihmisten tavoittamiseksi ja yhteyksien rakentamiseksi.
Me haluamme kirkkoherran, joka uskoo vakaumukseensa ja antaa kuulijoilleen syvällistä pohdittavaa.
Me haluamme kirkkoherran, jota kenen tahansa on helppo lähestyä, joka kuuntelee, ymmärtää, auttaa ja tukee.
Me haluamme kirkkoherran, joka on tekijä, kohtaaja ja hengen mies; ei pelkästään hallinnon pyörittäjä.
Me haluamme kirkkoherran, joka on valmis rakentamaan Pitäjänmäelle uudenlaista seurakuntaa ja kirkkoa ja joka pitää kirkon ovet auki ja haluaa tehdä  kokoontumisistamme kodikkaita ja viihtyisiä.
Me haluamme kirkkoherran, jonka mielestä seurakunta elää ja voi hyvin kaikkialla siellä, missä sen asia on yhteinen ja jaettu.
Me haluamme seurakuntamme uudeksi kirkkoherraksi Arto Antturin.    
Kimmo Chydenius            Jukka Haavisto                 Raili Hal…

Mehän sen teimme

Sunnuntai-iltana klo 21.37 loppui jännittäminen. Bulevardille seurakuntasaliin tuli Pitäjänmäen kirkolta tieto: Virpi 241, Arto 489, Terhi 27. Edessä oli vaalilautakunnan puheenjohtajan minulle lähetetyssä viestissä lause: Artolle selvä voitto. Samaan aikaan tulos julkaistiin Pitäjänmäen seurakunnan nettisivulle ja FB:ssa. 

Meitä oli kokoontunut Bullan kulmaan ydinjoukko Arton vaalityöntekijöitä Pitskusta, hänen työtovereitaan Vanhasta kirkosta ja ystäviään eri puolilta. Luvassa oli etukäteen musiikkia ja pientä syötävää. Musiikki oli upeaa, ehdokas itse soitto välillä bassoa, välillä flyygeliä ja laulutaitoiset lauloivat. Siinä menki Kulkurin valssi ja Satumaakin. 

Oletimme että tulos tulee klo 21, mutta aikaa kului ja ainakin minua jännitti aivan hirvittävän paljon. Päädyin vaalihommaan monen sattuman kautta. Toukokuussa Raili-ystävättäreni sanoi että meidän pitää saada uudeksi kirkkoherraksi Arto Antturi. Hän oli istunut kirkossa ja hänen takanaan oli joku laulanut tosikomeasti. Mess…

Kun flunssa sekoittaa kaiken

Olen nyt melkein mielensäpahoittaja. Minun piti niin tehdä menneellä viikolla vaalityötä Arto Antturille eli käydä jakamassa hänen mainoksiaan kauppojen edessä. Tiistaina kun kävelin kotiin Pitäjänmäen Eläkkeensaajien syksyn ensimmäisestä jäsentapaamisesta, havahduin että minullahan on kurkku kipeä. Koska olin luvannut viedä Kertun uimaan keskiviikkona, menimme ja tauti ei tainnut siitä oikein pitää. Podin torstaina sängyn pohjalla ja oleilin kotihommissa perjantain. Olo ei ole vieläkään kaksinen.

Minua jännittää miten kirkkoherran vaaleissa käy. Arto Antturi on kiertänyt "kansan keskuudessa" kuten tuttu rouva eilen tilannetta lounnehti. Ensimmäisellä ehdokassijalla olevan papin kannattajat ovat ottaneet kovat panokset käyttöön ja mainoksia on jaettu vielä tänäänkin ja panetteluakin on kuulema ilmassa. En osaa sanoa asiasta sen tarkempaa kuin lastenvaunu-asiantuntija-kansanedustajakaan maahanmuuttajien menopeleistä.

Mutta on onneksi mielessä muutakin. Mistähän Sari Helin - …