Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Tarvitsemme monen maan kansalaisia

Etiopia, Tunisia, Irak, Viro, Venäjä, Filippiinit, Thaimaa, Ghana, Somalia. Ja jokin muukin maa vielä lisää. Nämä ovat heidän kotimaitaan. He ovat tulleet Suomeen monesta eri syystä. He ovat opiskelleet täällä, saaneet itselleen ammatin. Sillä mitä he ovat olleet kotimaassaan, ei ole enää kovin paljoa merkitystä. He ovat opiskelleet myös suomen kieltä ja saaneet työpaikan. Moni on jo saanut Suomen kansalaisuudenkin.
He ovat töissä Palvelukodissa, missä vierailen läheiseni luona usein. Kun ovea on avaamassa joku heistä, saan ystävällisen vastaanoton, minulta saatetaan kysyä mitä minulle kuuluu ja sitten vaihdetaan yhteiset kuulumiset eli hoitaja kertoo mitä läheiselleni kuuluu. Usein jopa tulee minun kanssani tervehtimään häntä.
Ja näitä ihmisiä, näitä sairaanhoitajia ja lähihoitajia on viikkokausia parjattu ja moitittu. Poliitikot väittävät, että he eivät ole ratkaisu vanhusten hoidon hoitajapulaan. Heidän työnsä laatua on moitittu – vaikka heti kohta selitetään, että kansainvälinen ho…

Yhtä matkaa Seela Sellan matkassa

Seurankipeä vanha nainen ja omiin oloihinsa käpertynyt keski-ikäinen mies junassa matkalla pohjoiseen. Matkaa ohjaa salaperäinen konduktööri, joka samalla kertaa on huolehtivainen ja pelottava. Matka kestää tuntikausia ja välillä keskeytyy lähes käsittämättömien syiden takia.
Tietäähän sen mitä siitä tulee kun puhelias nainen jatkaa ja jatkaa puhettaan, vaikka mies kuinka yrittää suojautua tietokoneruutunsa taakse. Olleen kaiken lisäksi Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ja junan penkeissä istuvat Seela Sella ja Puntti Valtonen. Konduktöörin virkaa hoitaa soittopeliensä kanssa ja ilman Safka Pekkonen.
Seela Sellan luotto-käsikirjoittaja Leena Tamminen ja luotto-ohjaaja Kari Paukkunen ovat rakentaneet vankan seelamaisen esityksen. Siinä on hyvin paljon lähimmäisen rakkautta, anos itsesääliä ja oman itsensä väheksyntää, mutta myös elämän pelkoa ja osaamattomuutta elää elämäänsä täysipainoisesti, mutta ennen kaikkea luottamusta ja toivoa.
Kutkuttava on näytelmän alkuasetelma: Aino on…

Marat/Sade Espoon Kaupunginteatterissa

Marat/Sade on kevään kiitetyimpiä teatteriesityksiä. Ensin oli Juha Hurmeen ohjaama Marat/Sade Teatteri Universumissa viime syksynä. Kolme ruotsinkielistä vapaata teatteria – Klockriketeatern, Sirius Teatern ja Teater Metsola - oli koonnut voimansa ja saanut aikaan huikean, raikkaan, uusia tuulia puhaltavan esityksen.

Nyt mainetta niittänyt näytelmä nähdään Espoon Kaupunginteatterissa suomen kielisenä esityksenä. Samat näyttelijät, sama ohjaaja, lavastus. valo- ja pukusuunnittelu. Kieli vain on toinen. Käännös vuodelta 1964 on Mikko Kilven käden jälkeä.

Saksalaissyntyinen, Ruotsissa pitkään elänyt kirjailija Peter Weiss (1916 – 1982) nousi maailmanmaineeseen Marat/Sade -näytelmällään. Näytelmän kantaesitys oli Berliinissä 1964. Näytelmässä eletään Ranskan vallankumouksen jälkeisiä kuohuvia vuosia. Keskeisinä henkilöinä jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille nimensä antanut ranskalainen aristokraatti, filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Ollaan mielisairaalas…

Tyylikäs Harriet Ryhmäteatterissa

Kaksi upseeria ja nuori nainen lähtevät yömyöhään hevosajelulla. Toinen miehistä hevosen selässä, toinen naisen kanssa reessä. Matka ei ole edennyt kovinkaan pitkään, kun toinen miehistä saa surmansa. Itsemurha, vahinkolaukaus, tappo, murha?
Ohjaaja, käsikirjoittaja Milja Sarkola ryhtyi kolmisen vuotta sitten selvittämään mitä oikein oli tapahtunut. Retkellä oli mukana Sarkolan isoisoäiti Harriet Thesleff, jääkärimajuri Olof Lagus ja majuri Nils Ero Gadolin. Jääkäri 25-vuotias Olof Lagus sai surmansa Heinjoen Ristseppälässä. Pataljoonan komentaja oli joukkoineen odottamassa Viipurin valtauksen alkamista.
Sarkolan äiti oli löytänyt sadan vuoden takaa päiväkirjan ja kertonut tyttärelleen siihen asti suvun piirissä vaiennetuista tapahtumista. Milja Sarkolan tutkimuksista on syntynyt tyylikäs ja jännittävä näytelmä Harriet. Ryhmäteatterissa lavalla ovat mukana selvittämässä huhtikuun 1918 tapahtumien kulkua tuttuun tapaan loistava joukko näyttelijöitä: Roosa Söderholm (Harriet Thesleff), R…

Koiramäen Suomen historia Kansallisteatterissa

Suomen historia 1500-luvun alusta vuoteen 1809 on enemmän kuin tylsää. Sen takia ei kannata edes historian kirjaa aukaista. Näin ajatteli koulutyttö Alix. Totuuden hetki tuli kun opettaja kertoi että historian kurssista on tullut nolla ja nyt pitäisi kurssi suorittaa uudelleen. Opettaja lupasi Alixille että historian opiskelun avulla hän voisi löytää aarteen. Se riitti Alixille, hän aukaisi kirjan.
Siitä alkaakin sitten huikea seikkailu Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Alix (Aksa Korttila) alkaa kahlata läpi Suomen historiaa. Mutta Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia onkin teatterin lavalla räväkkää ja hauskaa.
Ohjaaja Irene Aho, lavastaja Annukka Pykäläinen ja pukusuunnittelija Merja Levo ovat loihtineet pienille ja vähän suuremmillekin katsojille aivan omanlaisensa historiallisen maailman. Nopeassa tahdissa lavalle marssitetaan kuninkaita, tyttökuningas, kartanon väkeä, ylipäällikkö, kauppiaita, kirjan oppineita ja vaikka keitä. On mukana herra Hakkarainen (Niinu…

Kansallisteatterri Yhdestoista hetki

Pitkään on kaivattu tasokasta yhteiskunnallista teatteria. Nyt sitä on saatavilla. Kansallisteatterin suuren näyttämön Yhdestoista heti on sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälän yhteistyönä syntynyt näytelmä ravistelee, hämmentää, ällistyttää, ajatteluttaa, arveluttaa ja ahdistaakin.

Demokratiavaje ja ilmastonmuutos. Siinä kaksi isoa asiaa, jotka ympäröivät meitä ja vaikuttavat elämäämme haluamme tai ei. Perustuslaki ja ihmisoikeudet, toinen parivaljakko. Yhdestoista hetki marssittaa lavalle poliitikkoja, taloustutkijoita, virkamiehiä, asiantuntijoita, filosofeja, toimittajia.
Kaikki alkaakin siitä kun vuonna 2015 toimittajat tivaavat mielipiteitä poliitikoilta. Lavalla ovat Paavo Arhinmäki (Juha Varis), Jussi Halla-aho (Césile Orblin), Antti Rinne (Timo Tuominen), Päivi Räsänen (Katariina Kaitue), Juha Sipilä (Markku Maalismaa), Timo Soini (Sari Mällinen), Alexander Stubb (Jani Karvinen). Hetken päästä jokainen näyttelijä ja muutkin mukana olijat ovat…

Kirsikkatarha Helsingin Kaupunginteatterissa

Vaikka on vanha, ei kannata vastustaa muutoksia. Ja vaikka olisi nuorikin ei sittenkään. Olisi myös hyvä tehdä tilit selviksi menneisyytensä kanssa. Muutos ja menneisyys ovat käsin kosketeltavina läsnä kaiken aikaa Anton Tsehovin Kirsikkatarhassa Helsingin Kaupunginteatterissa.

Teatterin isolle näyttämölle ovat lavastaja Janne Vasama ja valosuunnittelija Mika Ijäs rakennuttaneet upean kirsikkatarhan. Valoilla tehdään näyttämöllä lähes ihmeitä. Tunnelmasta toiseen siirrytään hienovaraisesti tai räväkästi.

Ohjaaja Lauri Maijala on puhaltanut näyttelijäkaartiin vauhtia ja tunnetta. Kaiken entisen katoamista ei venäläisen tavan mukaan hyväksytä tuppisuina eikä murjottaen. Välillä hyvin fyysinen meno ja kova ääni hieman häiritsivät. Piti muistuttaa itseään, että tämä tapahtuu Venäjällä ei Suomen maaseudulla.

Oli ilo nauttia Heidi Heralan, Emilia Sinisalon, Eero Saarisen, Jouko Klemettilän, Seppo Maijalan, Sanna Majurin, Chike Ohanwen ja kaikkien muidenkin heittäytymisestä hulvattomaan, mut…

Teatteri Avoimien Ovien Niskavuori

Hella Wuolijoen Niskavuorella on vain vahvoja naisia. Ovatpa he kasvaneet siellä tai sinne tuotuja, emäntiä, tyttäriä tai piikoja. Heidän kohtalonsa on ymmärtää Niskavuoren itsekkäitä ja epävakaita, mutta hyvin hurmaavia miehiä.
Teatteri Avoimiin Oviin ohjaaja, teatterin johtaja Heini Tola oli valinnut päähenkilöiksi Niskavuori -näytelmään Loviisan ja Hetan. Nämä kaksi naista eivät elinaikanaan oppineet pitämään toisistaan. Heta ei tavallaan koskaan antanut Loviisalle anteeksi sitä, että tästä tuli Niskavuoren emäntä ja hänen siellä syntyneen ja kasvaneen oli pakko väistyä muualle.
Näytelmässä on selkeästi kaksi erillistä tarinaa näytelmän nimen mukaisesti. Ensimmäisellä puoliajalla kerrotaan nuoren Loviisan sopeutumisesta taloon, johon hänet on naitu rahan takia. Sen Loviisa on ymmärtänyt alusta lähtien. Juhanin mielestä Loviisan pitäisi myös hyväksyä hänen rakkautensa Malviina -piikaan ja tämän poikaan. Loviisan periksiantamattomuuden, anteeksi antavan ja ymmärtävän rakkauden olemme …

Kansallisteatterin Willensaunan Sammakkokuningas

Pasi Lampelan näytelmille on ominaista kaaos. Kaaos voi olla ulkoisissa tapahtumissa tai näytelmän henkilöiden mielessä. Sammakkokuninkaassa Kansallisteatterin Willensaunassa ne ovat molemmissa.
Näytelmässä on kolme henkilöä: isä, poika ja tytär. Sisaruksilla on eri äidit, mutta he ovat kasvaneet sen verran tiiviisti yhdessä, että heidän välilleen on kutoutunut kiinteä välittämisen suhde. Sisaren puolelta ehkä liiankin kiinteä. Isä sen sijaan seilaa siinä välissä hieman hämmentyneenä ja kyvyttömänä ymmärtämään mistä lasten elämässä on oikein kyse.
Lisäjännitteen esitykseen tuo se, että näyttämöllä on oikeasti isä ja poika, Heikki Nousiainen ja Mikko Nousiainen. Sisar on Sari Puumalainen. Isä on eläkeikäinen autokauppias, joka hiljattain on myynyt yrityksensä, poika NHL -joukkueen jääkiekkoilija ja sisar itseään etsivä opiskelija-työtön.
Poika on palannut kesäksi Suomeen. Hänen tilanteensa on ajautunut pisteeseen, jossa hän ei enää kykene palaamaan jäälle. Hän ei kestä epäonnistumista o…

Täydellinen Making of Lea Kom-teatterissa

Ilakoiva, irvaileva, ilahduttava, innostava! Tätä kaikkea ja paljon muuta on Kom-teatterin kevään uutuus Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Making of Lea. Näytelmässä näytelmäseurue on harjoittamassa Aleksi Kiven Lea -näytelmää esityskuntoon. Kaikki mikä voi mennä pieleen myös menee.
Näytelmässä tapaamme kaikki Aleksis Kiven tuotannon nitistämiseen ja nostamiseen osallistuneet henkilöt. On Emelie ja Karl Bergbom, Emil Nervander, August Ahlqvist, Agathon Meurman, Friedrich Everth.
Aleksi Kivi kirjoitti Lean vuosina 1867 – 1868. Viipurin Suomalainen kirjallisuusseura julkaisi näytelmän 1868 ja Helsingin Suomalainen Seura esitti näytelmän Helsingin Nya Teaternissa toukokuussa1969. Niin Aleksis Kiven kuin Karl Bergbomin oli tarkoitus saada Leasta sekä taiteellinen että taloudellinen menestysnäytelmä. Siitä ei sitten kuitenkaan oikein tullut kumpaakaan.
Juha Hurmeella on ainutlaatuinen kyky elävöittää mennyttä aikaamme, asettaa kansakunnan kaapin päälle asetetut ikonit oikeisiin raameihin…

Kohtauksia eräästä avioliitosta Kansallisteatterissa

Meillä kaikki on hyvin. Me rakastamme ja kunnioitamme toisiamme. Meillä on kaksi tervettä ja iloista lasta. Molemmilla on työ, josta pidämme ja josta saamme kohtuullisen hyvää palkkaa. On toiveiden mukainen koti ja auto ja mahdollisuus lomailla missä haluamme. Ainoa ongelma on, että töitä on molemmilla liian paljon. Ei oikein jää aikaa toinen toisillemme.
Näinhän kaikki avioliittokuvaukset alkavat. Niin myös Kansallisteatterin Omapohjassa Ingmar Bergmanin alun perin elokuvana tunnetuksi tullut Kohtauksia eräästä avioliitosta. Näytelmän on ohjannut ja suomentanut Michael Baran, Mariannena Kristiina Halttu ja Johanina Esa-Matti Long. Heidän tyylikkään, mutta hieman kolkon kotinsa on lavastanut Tarja Simone, hänen käsialaansa on myös puvustus.
Kaikki siis alkaa hyvin harmonisesti. Tutustumme tyylikkääseen ja melko määrätietoiseen Marianneen ja hieman vetäytyvään ja epävarmaan Johaniin.Aika pian selviää mistä kaikessa on kysymys. Johan kertoo rakastuneensa. Tieto yllättää Mariannen täy…

Tahto - näytelmä Aino-Kaisa Saarisesta

Kun tavoite on selkeä, on kaikki sen jälkeen helppoa. Tarvitaan vain keinot päämäärän saavuttamiseen. Keinoja on tarjolla Aino-Kaisa Saarisen elämässä jo pikkutytöstä lähtien. Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön Tahto -näytelmässä Saarisen perheen isä (Risto Kaskilahti) kannustaa tai pakottaa – kumman vaihtoehdon haluaa valita – kaksostyttäriään kilpailemaan pienestä pitäen. Isä ottaa sekuntikellolla aikaa kun tytöt juoksevat kotitalon ympäri.
Aino-Kaisalle, Aikulle on selvää, että hän haluaa olla hyvä hiihtäjä ja voittaja, päämäärä ja tavoite ovat selkeitä. Jopa kaksossisar, lahjakas hiihtäjä hänkin oli paha kilpailija, puhumattakaan Virpi Kuitusesta.
Suni Pesosen ohjaamassa näytelmässä ovat mukana Aikun vanhemmat, valmentajat, kilpatoverit, toimittajat, lääkärit, kaikki jotka ovat mukana huippu-urheilijan arjessa. Rakkaus ja tytär pehmentävät hieman, mutta uusi elämäntilannekaan ei horjuta Aino-Kaisan voitontahtoa. Vanhemmat ja aviomies auttavat huippu-urheilijaa pyyteettöm…

Huippuesityksiä Teatteri Jurkassa

Yhtä periksiantamattomia ja omanarvon tuntoisia kuin Niskavuoren Hetan päähenkilö ovat Teatteri Jurkan näyttämöllä esiintyvät näyttelijät Ella Mettänen ja Eero Ojala. Heillä on näytelmässä yhteensä 16 roolia, tärkeimpinä tietysti Heta, Niskavuoren tytär, Muumäen emäntä ja Akusti, entinen Niskavuoren renki, Muumäen isäntä, Hetan mies.
Hella Wuolijoen näytelmästä ovat esittäjät ja ohjaaja Henri Tuulasjärvi rakentaneet pakahduttavan hienon esityksen. Hetan ylpeys ja jääräpäisyys säilyvät loppuun asti, Akustille Heta ei voi antaa arvoa kuolemankan jälkeen. Ei vaikka koko yhteisö, missä he elävät arvostaa uutteraa ja aikaan saapaa miestä monella tavalla. Heta on se, joka ei Akustia passaa eikä palvo. Heta on viimeistä piirtoa myöten niskavuorelainen välittämättä siitä mitä Akusti tekee, ostaa ja omistaa.
Heta ei omassa rakkaudettomassa elämässään kestä, että Muumäen piika Siipirikko palvoo ja ihailee Akustia. Akusti arvostaa ja suojelee Siipirikkoa omalla eleettömällä tavallaan. Siinä missä…