Siirry pääsisältöön

Tekstit

Yhtä matkaa Seela Sellan matkassa

Seurankipeä vanha nainen ja omiin oloihinsa käpertynyt keski-ikäinen mies junassa matkalla pohjoiseen. Matkaa ohjaa salaperäinen konduktööri, joka samalla kertaa on huolehtivainen ja pelottava. Matka kestää tuntikausia ja välillä keskeytyy lähes käsittämättömien syiden takia.
Tietäähän sen mitä siitä tulee kun puhelias nainen jatkaa ja jatkaa puhettaan, vaikka mies kuinka yrittää suojautua tietokoneruutunsa taakse. Olleen kaiken lisäksi Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ja junan penkeissä istuvat Seela Sella ja Puntti Valtonen. Konduktöörin virkaa hoitaa soittopeliensä kanssa ja ilman Safka Pekkonen.
Seela Sellan luotto-käsikirjoittaja Leena Tamminen ja luotto-ohjaaja Kari Paukkunen ovat rakentaneet vankan seelamaisen esityksen. Siinä on hyvin paljon lähimmäisen rakkautta, anos itsesääliä ja oman itsensä väheksyntää, mutta myös elämän pelkoa ja osaamattomuutta elää elämäänsä täysipainoisesti, mutta ennen kaikkea luottamusta ja toivoa.
Kutkuttava on näytelmän alkuasetelma: Aino on…
Uusimmat tekstit

Marat/Sade Espoon Kaupunginteatterissa

Marat/Sade on kevään kiitetyimpiä teatteriesityksiä. Ensin oli Juha Hurmeen ohjaama Marat/Sade Teatteri Universumissa viime syksynä. Kolme ruotsinkielistä vapaata teatteria – Klockriketeatern, Sirius Teatern ja Teater Metsola - oli koonnut voimansa ja saanut aikaan huikean, raikkaan, uusia tuulia puhaltavan esityksen.

Nyt mainetta niittänyt näytelmä nähdään Espoon Kaupunginteatterissa suomen kielisenä esityksenä. Samat näyttelijät, sama ohjaaja, lavastus. valo- ja pukusuunnittelu. Kieli vain on toinen. Käännös vuodelta 1964 on Mikko Kilven käden jälkeä.

Saksalaissyntyinen, Ruotsissa pitkään elänyt kirjailija Peter Weiss (1916 – 1982) nousi maailmanmaineeseen Marat/Sade -näytelmällään. Näytelmän kantaesitys oli Berliinissä 1964. Näytelmässä eletään Ranskan vallankumouksen jälkeisiä kuohuvia vuosia. Keskeisinä henkilöinä jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille nimensä antanut ranskalainen aristokraatti, filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Ollaan mielisairaalas…

Tyylikäs Harriet Ryhmäteatterissa

Kaksi upseeria ja nuori nainen lähtevät yömyöhään hevosajelulla. Toinen miehistä hevosen selässä, toinen naisen kanssa reessä. Matka ei ole edennyt kovinkaan pitkään, kun toinen miehistä saa surmansa. Itsemurha, vahinkolaukaus, tappo, murha?
Ohjaaja, käsikirjoittaja Milja Sarkola ryhtyi kolmisen vuotta sitten selvittämään mitä oikein oli tapahtunut. Retkellä oli mukana Sarkolan isoisoäiti Harriet Thesleff, jääkärimajuri Olof Lagus ja majuri Nils Ero Gadolin. Jääkäri 25-vuotias Olof Lagus sai surmansa Heinjoen Ristseppälässä. Pataljoonan komentaja oli joukkoineen odottamassa Viipurin valtauksen alkamista.
Sarkolan äiti oli löytänyt sadan vuoden takaa päiväkirjan ja kertonut tyttärelleen siihen asti suvun piirissä vaiennetuista tapahtumista. Milja Sarkolan tutkimuksista on syntynyt tyylikäs ja jännittävä näytelmä Harriet. Ryhmäteatterissa lavalla ovat mukana selvittämässä huhtikuun 1918 tapahtumien kulkua tuttuun tapaan loistava joukko näyttelijöitä: Roosa Söderholm (Harriet Thesleff), R…

Koiramäen Suomen historia Kansallisteatterissa

Suomen historia 1500-luvun alusta vuoteen 1809 on enemmän kuin tylsää. Sen takia ei kannata edes historian kirjaa aukaista. Näin ajatteli koulutyttö Alix. Totuuden hetki tuli kun opettaja kertoi että historian kurssista on tullut nolla ja nyt pitäisi kurssi suorittaa uudelleen. Opettaja lupasi Alixille että historian opiskelun avulla hän voisi löytää aarteen. Se riitti Alixille, hän aukaisi kirjan.
Siitä alkaakin sitten huikea seikkailu Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Alix (Aksa Korttila) alkaa kahlata läpi Suomen historiaa. Mutta Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia onkin teatterin lavalla räväkkää ja hauskaa.
Ohjaaja Irene Aho, lavastaja Annukka Pykäläinen ja pukusuunnittelija Merja Levo ovat loihtineet pienille ja vähän suuremmillekin katsojille aivan omanlaisensa historiallisen maailman. Nopeassa tahdissa lavalle marssitetaan kuninkaita, tyttökuningas, kartanon väkeä, ylipäällikkö, kauppiaita, kirjan oppineita ja vaikka keitä. On mukana herra Hakkarainen (Niinu…

Kansallisteatterri Yhdestoista hetki

Pitkään on kaivattu tasokasta yhteiskunnallista teatteria. Nyt sitä on saatavilla. Kansallisteatterin suuren näyttämön Yhdestoista heti on sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälän yhteistyönä syntynyt näytelmä ravistelee, hämmentää, ällistyttää, ajatteluttaa, arveluttaa ja ahdistaakin.

Demokratiavaje ja ilmastonmuutos. Siinä kaksi isoa asiaa, jotka ympäröivät meitä ja vaikuttavat elämäämme haluamme tai ei. Perustuslaki ja ihmisoikeudet, toinen parivaljakko. Yhdestoista hetki marssittaa lavalle poliitikkoja, taloustutkijoita, virkamiehiä, asiantuntijoita, filosofeja, toimittajia.
Kaikki alkaakin siitä kun vuonna 2015 toimittajat tivaavat mielipiteitä poliitikoilta. Lavalla ovat Paavo Arhinmäki (Juha Varis), Jussi Halla-aho (Césile Orblin), Antti Rinne (Timo Tuominen), Päivi Räsänen (Katariina Kaitue), Juha Sipilä (Markku Maalismaa), Timo Soini (Sari Mällinen), Alexander Stubb (Jani Karvinen). Hetken päästä jokainen näyttelijä ja muutkin mukana olijat ovat…

Kirsikkatarha Helsingin Kaupunginteatterissa

Vaikka on vanha, ei kannata vastustaa muutoksia. Ja vaikka olisi nuorikin ei sittenkään. Olisi myös hyvä tehdä tilit selviksi menneisyytensä kanssa. Muutos ja menneisyys ovat käsin kosketeltavina läsnä kaiken aikaa Anton Tsehovin Kirsikkatarhassa Helsingin Kaupunginteatterissa.

Teatterin isolle näyttämölle ovat lavastaja Janne Vasama ja valosuunnittelija Mika Ijäs rakennuttaneet upean kirsikkatarhan. Valoilla tehdään näyttämöllä lähes ihmeitä. Tunnelmasta toiseen siirrytään hienovaraisesti tai räväkästi.

Ohjaaja Lauri Maijala on puhaltanut näyttelijäkaartiin vauhtia ja tunnetta. Kaiken entisen katoamista ei venäläisen tavan mukaan hyväksytä tuppisuina eikä murjottaen. Välillä hyvin fyysinen meno ja kova ääni hieman häiritsivät. Piti muistuttaa itseään, että tämä tapahtuu Venäjällä ei Suomen maaseudulla.

Oli ilo nauttia Heidi Heralan, Emilia Sinisalon, Eero Saarisen, Jouko Klemettilän, Seppo Maijalan, Sanna Majurin, Chike Ohanwen ja kaikkien muidenkin heittäytymisestä hulvattomaan, mut…

Teatteri Avoimien Ovien Niskavuori

Hella Wuolijoen Niskavuorella on vain vahvoja naisia. Ovatpa he kasvaneet siellä tai sinne tuotuja, emäntiä, tyttäriä tai piikoja. Heidän kohtalonsa on ymmärtää Niskavuoren itsekkäitä ja epävakaita, mutta hyvin hurmaavia miehiä.
Teatteri Avoimiin Oviin ohjaaja, teatterin johtaja Heini Tola oli valinnut päähenkilöiksi Niskavuori -näytelmään Loviisan ja Hetan. Nämä kaksi naista eivät elinaikanaan oppineet pitämään toisistaan. Heta ei tavallaan koskaan antanut Loviisalle anteeksi sitä, että tästä tuli Niskavuoren emäntä ja hänen siellä syntyneen ja kasvaneen oli pakko väistyä muualle.
Näytelmässä on selkeästi kaksi erillistä tarinaa näytelmän nimen mukaisesti. Ensimmäisellä puoliajalla kerrotaan nuoren Loviisan sopeutumisesta taloon, johon hänet on naitu rahan takia. Sen Loviisa on ymmärtänyt alusta lähtien. Juhanin mielestä Loviisan pitäisi myös hyväksyä hänen rakkautensa Malviina -piikaan ja tämän poikaan. Loviisan periksiantamattomuuden, anteeksi antavan ja ymmärtävän rakkauden olemme …