Pitäjänmäen uusi sydän

Ennen kuin siirrymme ajanlaskussamme uudelle kymmenluvulle, on Pitäjänmäelle noussut uusi koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotalo, liikuntahalli keskittymä. Kaikki rakennukset kestävät sata vuotta. Suunnittelijan mukaan on tehty uusi Pitäjänmäen sydän.

Sitä ennen pitää löytää koululaisille, päiväkotilaisille, kirjaston asiakkaille, nuorisotalon ja koulujen liikuntasalien käyttäjille väistötilat. Tavarat on pakattava ja asetuttava uusiin tiloihin kolmeksi vuodeksi eli muutto on kaikilla edessä kesällä 2026.  Lähiseudun asukkaiden on siedettävä purku- ja rakennustöiden liikennettä, melua ja pölyä, kunnes uusiin tiloihin toivon mukaan muutetaan syksyllä 2029. Kaikki pitäisi saada kesällä valmiiksi.  

Vanha koulurakennus on seissyt paikoillaan vuodesta 1954. Sen viereen rakennettiin vuonna 1991 yläasteen koulu, nuorisotalo ja kirjasto. Päiväkoti valmistui myöhemmin. Uudemmat rakennukset puretaan, on rakennusvirheitä ja pahoja puutteita.  Kouluille saatanee väliaikaiset tilat Atomikujalta. Kirjastolle etsitään vielä uusia tiloja. Tavoitteena olisi päästä ostoskeskukseen – eipä alueella muita ole kuin Ristikko. 

Tarkinta arviointia tilojen koosta tehdään päiväkotia suunniteltaessa. Samalla käydään myös läpi nykyisten päiväkotien riittävyys ja kuntokin. Hankkeen projektijohtaja, arkkitehti Mika Suominen on varma siitä, että Pitäjänmäelle ei tule avokonttorikoulua. Pitäjänmäen koulujen sisällä toimii entinen Albertin kuulovammaisten koulu. Erillistä koulua ja luokkia ei ole, vaan kuuloesteelliset oppilaat ovat samoissa luokissa kuin ikätoverinsa. Uusiin koulutiloihin rakennetaan 10 000 neliötä kuuloesteetöntä tilaa. Induktiosilmukat upotetaan rakenteisiin. Tavoitteena on rakentaa Euroopan suurin kuuloesteetön talo. 

Uutta on myös liikuntahalli – kaksi kertaa suurempi kuin nykyinen yläkoulun liikuntasali. Kunnianhimoinen tavoite on, ettei nykyisen koulun pihalta kaadeta yhtäkään mäntyä eikä tuhota kallioita. Pihamaille pyritään rakentamaan houkuttelevia leikkipaikkoja. Tilaa on niukasti, mutta suunnittelijat yrittävät tehdä parhaansa.

Huonokuntoiset rakennukset on purettava ja niiden tilalla saatava uudet. Tämä on helppo hyväksyä. Mutta demokraattisessa Helsingissä on hämmentävää, että asukkaat kuulevat suunnitelmista vasta siinä vaiheessa, kun kaikki on jo paperilla valmista. Asiaa on puitu monissa kaupungin instanseissa. Urakoitsijatkin ehditään valita ennen kuin muutaman viikon päästä valittava uusi kaupunginvaltuusto saa asia käsiteltäväkseen.

Ongelmana on virkakoneiston monimutkaisuus. Ei ole löydetty sopivaa tiedotusalustaa, joka tavoittaisi kaikki ne, joita asia koskee. Asia kuuluu monelle eri taholle. On kasvatuksen ja opetuksen toimiala, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, kaupunkikuvatyöryhmä. Jo tällä hetkellä hankkeen parissa työskentelee kymmeniä työntekijöitä. Ison tontin naapureista osa on saanut tietoa asiasta viranomaisilta osa ei. Eivätpä he muuta voi kuin allekirjoittaa kuulemispaperi.

 

                                            Pitäjänmäen alakoulu

                                            Kuva 2013 Jussi-Petteri Lappi