Siirry pääsisältöön

Myrkytuuli riepoo Tanskaa edelleen

Suomenkin uutissa on näytetty kuvia miten myrsky on riepotellut Tanskaa, Tuuli edelleen kovaa. Eilen olin puolenpäivän maissa sauvakävelemässä ja silloin tuulen nopeus oli säätietojen mukaan 10 m/s. Elisa tuli puoleltapäivin pois koulusta. Oppilaat lähetettiin kotiin myrskyn alta. Kovimmillaan tuuli oli myöhään illalla 20 m/s. Aina kun yöllä heräsin kuulin kun tuulenpuuska pyyhkäisi yli talon. Nyt kun kello on puoli kymmenen  tuulen voimakkuus on 14 m/s. Puut taipuvat aika lailla kun puuska tulee. Hetki sitten satoi rakeitakin.



Tavallisella kameralla ei saa vangittua tuulenpuuskaa. Välillä kaikki näyttää rauhalliselta ja sitten kuuluu humahdus ja puut taipuvat tuulen mukana. Onneksi pysyvät tukevasti pystyssä. Vain yhden tuuletusikkunan tuuli riepoi auki illalla.

Olin tiistaina tapaamassa Marie Louise Carlanderia, 87 vuotta. Hän asuu kauniissa asunnossa vanhassa talossa aivan Lyngbyn keskustassa. Kovasti hän tuntui surevan neljä vuotta sitten kuollutta miestään ja muisteli Suomessa asumistaan lämmöllä. Suomen kieli oli hämmästyttävän hyvin hänen hallinnassaan.
Marie Louise on asunut 1950-60 luvuilla Kellokoskella. Hänen miehensä oli Kellokosken tehtaan johtaja ja tavannut tanskalaissyntyisen vaimonsa Englannissa. Maarit on tutustunut Marie Louiseen uimahallissa. Kun Maarit kysyi jotain tanskaksi, oli Marie Louise vastannut suomeksi - tunnisti aksentista. Marie Louise valitti että vanhana oleminen ei varmasti ole Suomessa yhtään sen helpompaa kuin Tanskassakaan. Häntä tuntui harmittavan ja loukkaavan nuorempien yliolkainen suhtautuminen vanhaan naiseen.

Tänä iltana olemme Elisan kanssa menossa kylään Ismo Koposelle, Kaija-serkkuni pojalle. Hän väitteli aikanaan fysiikasta tohtoriksi Helsingissä ja on täällä Suomen Työterveyslaitosta vastaavassa paikassa tutkijana. Hänellä on Etelä-Afrikassa syntynyt vaimo Pernille. Heillä on 7-vuotiaat kaksoset.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…