Siirry pääsisältöön

Oikean kokoinen valokuva

Perjantaina menin uudestaan viemään Intian viisumipapeita. Nyt intialainen mies selasi läpi kaikki tiedot, verttasi passin ja anomuksen tiedot ja hyväksyi valokuvan. Olimme kiinnittäneet ne niitillä - olin muka lukenut jostain sellaisen ohjeen. Mutta niitti piti repiä irti ja kuvat liimattiin!!!!!

Torstain jälkeen voin hakea passit pois. Lysti maksoi 128 euroa. Eli ei halpaa eikä helppoa. Ei ihme että niin moni lähtee matkatoimistojen valmiille matkoille. Minähän olen menettänyt otteeni niihin, koska olen vuosikausia matkannut oman henkilökohtaisen matkanoppaani neuvojen, ohjeiden ja opastuksen turvin. Jos Maarit joskus saa lähtöpassit hienoista hommistaan, hän voi ryhtyä matkaoppaaksi. Hesarissa oli juuri juttu 67-vuotiaasta rouvasta joka edelleen tekee matkaoppaan töitä. Eli jutun mukaan niissä hommissa ei ole eläke-ikä-ylärajaa.

Meillä oli tänään myöhäinen lounas klo 16: lihapataa, bataatti-munakoiso-kesäkurpitsa-paistos, perunamuusia, alkupala nuorisolle melonia ja kurkkua ja porkkanaa (jokaiselle oma henkilökohtainen kulho omien mieltymysten mukaan), aikuisille oli lohileivät ja jälkiruokana Runebergin kakkua, itsetehtyä ja hienosti vadelmilla ja vadelmahillolla koristeltua.




Mukana Kerttu, Karla, Kaisu, Kent ja Matias ja minä ukin kanssa. Eli kunnon joukko. Tytöt katsoivat Joulupukin ja noitarummun. Minä pelasin Karlan ja Matiaksen joukkuetta vastaan Rosvojahdissa Helsingissä peli ja minä hävisin.

Pitkän harkinnan jälkeen kyselin entisessä Reimarlan Fysioterapiassa, nykyisin BDC-klinikalla, missä käyn kuntosalilla, uuttaa kirjoituspöydän tuolia. Tällainen on nyt koekäytössä.


Tuolissa voi istua nojaten selkänojaan ja keinutellen siinä tai sitten niin että paino on etuosassa. Silloin joutuu pitämään itsensä kunnon asennossa vatsalihaksien turvin. Ja sehän on vain hyvä asia.

Pakkasta oli aamulla -24 astetta eikä se laskenut ennustuksista huolimatta koko päivänä. Piti polkea kuntopyörää ja jumpata. Vaihteeksi oli ylellistä jumpata kaikessa rauhassa. Käytin käsipainoja ja kuminauhoja ja sain mielestäni hyvn treenin aikaan. Toivottavasti huomenna on lauhempaa.


Kommentit

  1. Kiva, että sait Intian matkan hommat hoidettua! Nyt voit alkaa miettiä mitä vaatteita otat mukaan. Koska lähdette?

    Mekin kokkasimme eilen isin kanssa. Se oli minusta kivaa, koska sain tehdä jotain isin kanssa.

    Laitoime osso buccoa. Minusta tuntuu, että minulla alkaa olla kasvissyöjä-taipumuksia, varsinkin kun itse laitan liharuokia. Raaka liha ällöttää ja niinä päivinä kun en syö lihaa, minulla on paljon parempi olo.
    Olen taas ruvennut juomaan maitoa (laktoositonta), mutta viime kauppuareissulla ostin soijamaitoa. Se on sokeritonta, mutta ihan hyvää. Ensi kerralla taidan ostaa sokerillista/vanilian makuista. :)

    Uusi työpäydän tuoli näyttää hyvältä. Reunalla istuminen ja vatsalihasten käyttäminen on hyväksi. Minäkin tarvitsisin sellaisen tuolin. Teen läksyjä liian usein vaan ruokapöydän ääressä. En enää istu sängylläni tekemässä läksyjä kuten tein Kiinassa. Sen verran tilanne on parantunut! :D

    VastaaPoista
  2. Oli herkulliset ruoat, kiitos vielä! Mä olin tänään työpaikan pilateksessa sellaisessa syvien vatsalihasten kidutustreenissä että taitaisin pudota maahan jos istuisin uuden tuolisi reunalle... Huomenna on parempi olla nauramatta liikaa ettei vatsalihaksia kivistä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…