Suomen Kansallisteatterin Juhlat - ja elämä siinä sivussa

Kaikki alkaa lupaavasti Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Juhlat – ja elämä siinä sivussa -näytelmän ensi minuuteilla. Eeva (Sari Puumalainen) on kutsunut koolle perheen ystävät juhlistamaan hänen ja Heikin (Timo Tuominen) 30-vuotishääpäivää. Juhlat ovat Heikille yllätys. Sari Puumalainen ryntäilee hermostuneena ja jännittyneenä pitkin näyttämöä rehvakkaasti vannealushameessa ja levitetyissä hiharakenteissa. Juhlien teemana on Valheita ja viettelyksiä -elokuva. Myöhässä oleva Heikki saapuu aikanaan ja juhlat pääsevät alkamaan.

Jo juhlien alusta lähtien ilmassa on keski-ikäisten naisten ja miesten välien selvittyä, eroamisia, pettymyksiä, rakkautta, suhteiden alkamisia ja loppumisia. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Kirsi Porkka ja Marina Meinander. Kaikki toimii näyttämöllä hyvin ja kerronta etenee soljuvasti. Mutta loppujen lopuksi tuntuu, että olen nähnyt ja kuullut tämän kaikan jo moneen kertaan. Keskeisenä teemana on vanhempien odotukset lapsistaan ja suorittaminen niin työelämässä, kuin elämässä yleensäkin. Uutta ei ole huoli maapallon tuhoutumisestakaan.  

Eeva ja Heikin tytär (Minka Kuustonen) on menestynyt urallaan upeasti. Samaa ei voi sanoa perheen lukiolaispojasta (Juhana Hurme). Mutta näytelmän edetessä paljastuu väkisinkin miten eksyksissä menestyjä tosi asiassa on. Eikä Heikin uusi rakkauskaan niin kovin pitkään kestä.

Näytelmän liikuttavinta seurattavaa on pyörätuoliinsa käpertyneen Eskon, Eevan isän (Heikki Nousiainen) ja äidin Kaarinan (Leena Uotila) kanssakäyminen, heidän keskinäinen rakkautensa. Vaikka Kaarina on näennäisesti kaikkensa uhraava miehensä omaishoitaja, on hän se joka uskaltaa sanoillaan sivaltaa seuraavien sukupolvien puuhia. Sanavalmis Kaarina ymmärtää toisaalta seuraavien sukupolvien touhuja ja  pystyy myöntämään että he voivat tehdä mitä haluavat.  

Juhlat on täynnä loistavia ja osuvia sutkauksia. Monet kohtaukset ja sanonnat saavat katsojat hymähtelemään hyväntahtoisesti, välillä nauramaan vapautuneesti. Ihailtavaa riittää puvustuksessa (Saija Siekkinen) ja lavastuksessa (Katri Rentto).  

                      

                          Leena Uotila ja Heikki Nousiainen 

                           Kuvaaja Cata Portin