Siirry pääsisältöön

1918 ja Tampereen teatterit



Tampereen Teatterissa taistellaan rohkeasti

Tampere oli keskeinen paikka vuoden 1918 sisällissodassa. Kaupunki jäi sodan alkaessa punaisten käsiin. Tampereen Teatteri oli perustettu 1904 ja helmikuussa 1913 Teatteritalo vihittiin juhlavasti käyttöön. Viiden vuoden kuluttua Teatteritalo on Tampereen punaisten tärkeä tukikohta. Sen ravintolasta käsin muonitetaan niin kaartilaisia kuin venäläisiä sotilaita. Sokkeloinen teatterirakennus tarjoaa monenlaisia piilopaikkoja.  

Tampereella molemmat kaupungin isot teatterit ovat tarttuneet vuoden 1918 sisällissodan tarjoamaan aineistoon. Tampereen Teatteri on valjastanut suuren osan henkilökunnastaan mittavaan hankkeeseen. Lisäjoukkoja on saatu Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoista.

Eeva-Elina Lyytikäinen on historiantutkija Tuomas Hopun kanssa kirjoittanut koskettavan ja hienon näytelmän 1918 Teatteri Taistelussa.  

Aloitin eläytymisen vuoden 1918 tapahtuminen Tampereen Teatterin tunnin mittaisella Teatterikierros 1918:lla. Kiersimme oppaan avulla sokkeloisessa teatterirakennuksessa. Ja saimme kattavan kuvan niin sodan syistä – pienimpiä ei ollut punakaartin maksama 15 markan päiväpalkka ruoan lisäksi – ja sen kulusta. 

Teatterirakennuksella oli keskeinen rooli Tampereen taisteluissa. Vasta aivan sodan viime vaiheissa punakaartilaiset siirtyivät Teatteritalosta vastapäiselle Raatihuonelle. Kun punaiset olivat antautuneet, koottiin Keskustorilla näiden kahden rakennuksen väliin tuhatmäärin vankeja. Heitä seisotettiin torilla kaksi vuorokautta ilman ruoka ja juomaa.

Takaisin tähän päivään ja teatteriin. Oli puoli tuntia aikaa näytelmän alkuun, kun teatterin ala-aulassa jo kaikuivat taistelulaulut, punaiset banderollit oli ripustettu paikoilleen ja ilma säkenöi tulevista tapahtumista. Oli selvää että olimme keskellä työväenliikkeen taistelua. Vaikka ensimmäiset kaartilaisten harjoitukset käytiin näyttämöllä luudat kädessä ei se eläytymistä haitannut.

Välillä näytelmässä oltiin teiskolaisessa maalaistalossa, välillä Tampereen teknillisellä opistolla, lähikaduilla ja Hämeensillalla. Näyttämöllä taistelivat Kullervo Manner (Markku Thure), Huugo Salmela (Matti Hakulinen), Aarne Orjatsalo (Antti Tiensuu), everstiluutnantti Georgi Bulatsel (Ville Haapalo). Näyttelijä Jalmari Rinne (Ville Majamaa) vetäytyi näyttelijätovereittensa kanssa Hälläpyörään opettelemaan roolejaan.

Näyttämöllä rakastettiin, kuoltiin, haavoituttiin, uskottiin uudenlaiseen tulevaisuuteen, pelättiin, petyttiin ja riemuittiin. Selkeästi kävi ilmi että punaisten puolella sodan johtaminen oli huonoissa kantimissa, valkoiset voittajat olivat tulossa vääjäämättä.

Näytelmän toisessa osassa käytettiin hyväksi videota. Tampereen valtaus eli valkoisten tulo vyöryi katsojien tietoisuuteen kuvina ja ääninä. Näyttämölle tampaistiin katsomostakin lisäväkeä.

Näytelmän intensiivinen tunnelma oli käsin kosketeltava. Alun voiton riemu hupeni vähitellen. Anna-Elina Lyytikäinen oli ottanut mukaan paljon myös kaartilaisten heikkouksia, viina maistui, rintamataistelut ei. Sodan loppuselvittelyt jäivät tämän tarinan ulkopuolelle. Hyvä niin.

Kaiken kaikkiaan uljas ja kunnianhimoinen esitys. Tämän näytelmän nähtyään ymmärtää miksi joku meistä puhuu punakapinasta, toinen kansalaissodasta ja kolmas nyttemmin viralliseksi hyväksytystä sisällissodasta.



Tampereen Työväen Teatterin Tytöt 1918

Tampereen Työväen Teatterissa uskotaan musikaalin voimaan. Naiskaartilaisten tarina kerrotaan TTT:ssä tanssin, musiikin ja laulun keinoin. Amurissa asuvat puuvillatehtaan tytöt haluavat päästä mukaan taisteluun. Heille ei riitä tavalliset naisten huoltotehtävät.

Näytelmän keskiössä on naiskaartin komentaja (Petra Karjalainen) ja joukko nuoria tyttöjä ja naisia. Työläisnaisille on iso askel pukeutua housuihin ja vielä isompi on kivääriin tarttuminen. Taistelutahtoa ei heiltä puutu. Muutamaa vetää sotaan mukaan rakkaus.

Tampereella on vuosikaudet puhuttu Pispalan naiskaartista. Tampereella on ollut kaksi muutakin naiskaartin komppaniaa. Kaiken kaikkiaan naiskaarteja oli 30 eri puolilla Suomea ja niissä noin 2 600 tyttöä ja naista.

Tytöt 1918 perustuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt ohjaaja Sirkku Peltola, laulujen sanat Heikki Salo, sävellykset Eeva Kontu ja koreografia Marjo Kuusela.

Esitys oli soljuva, iskevä ja tarinansa hyvin kertova. Mutta kaiken nykyaikaistamisen jalkoihin jäi se aatteen palo, joka selkeästi on vallannut monen nuoren mielen. Toivo paremmasta tulevaisuudesta, lupaus kaikesta mitä ei vielä elämässä ole, se tehoaa. Aate vain jäi jalkoihin. Naiset olivat rohkeita eikä heidän kiihkoaan päästä sotaan mukaan pystynyt estämään mikään. Mahdollisuus kostaa kärsimänsä vääryys oli myös riittävä  motiivi lähteä mukaan.

Tosikkomaiselta tuntuu väittää että musikaali saattaa vetää ”mutkat suoraksi” tässä tapauksessa. Aiheen parissa ei ole tarpeen kenenkään tuntea oloaan mukavaksi. Musikaalin juonen käänteet on myös yksinkertaistettu niin että ilman pohjatietoja tapahtumia oli varmaan hankala seurata ja ymmärtää.

Luvassa on parin viikon päästä Kom-teatterissa Lauri Maijan ohjaama Veriruusut.  



      

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…