Siirry pääsisältöön

Linnasta matalaan majaan

Olin mukana Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kevätrekellä.

Päivä alkoi kuten hyvällä retkelle kuuluukin. Bussi tuli ajoissa ja hovikuljettajamme Isko Uusitalo toivotti meidät tervetulleiksi. Tasaisen taulukon vauhdilla saavuimme Brunbergin tehtaalle. Maistiaiset katosivat matkalaiset suihin ja ostoskoreihin kertyi suklaata, tryffeleitä, lakritsaa, suukkoja ja marmeladia.



Tihkusateen läpi lähestyimme Malmgårdin kartanon silmiin kantamattomia peltoaukeita ja linnamaista kartanon päärakennusta. Meitä vastassa oli talon vanhaisäntä, kreivi Johan Creutz. Malmgårdin linna on uusrenesanssirakennus ja se on rakennettu 1800-luvun alussa. Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Linnassa on 52 huonetta ja me pääsimme vierailemaan vain murto-osassa niitä. 

Hienot kattomaalaukset, tyylikkään huonekalut ja upeat maalaukset, satoja vuosia vanhat kirjat, täytetyt eläimet johdattivat meidät aikakauteen ja oloihin, joista voimme vain kuvitella. Huikaiseva kokemus! Monta kertanoa olemme retkillämme nähneet, mutta näin mahtavaa linnaa en ole ennen Suomessa nähnyt. 

Hämmentävää on että kartanonomistajien on pakko taipua ja avata ovet turistijoukoille. Tarkkaan kartanonisäntä piti huolta että laitoimme kenkien päälle suojukset ja matoilta ei saanut poiketa muualla. 

Ostoksillekin piti päästä: kasseihin pakattiin hunajaa, spelttileipiä- ja näkkäriä, mausteita, hilloja, monenlaisia jauhoja ja öljypulloja. Olutpanimon tuotteita emme ennättäneet maistella. Spelttinäkkäri on niin hyvää että sitä on pakko saada lisää`!






Sannäsin kartano tuntui nykyaikaiselta, vaikka oma historiansa on silläkin. Maukkaan ja runsaan lounaan jälkeen, lähdimme tutustumaan Postimäkeen Porvoon Ilolassa. Toiminnanjohtaja Marit Björkbacka kertoi, että vanhimmat alueen mäkitupalaisten mökit ovat peräisin 1700-luvulta. Alueen asukkaat elättivät satoja vuosia itsensä käsitöillä.

Mökeissä asui ja teki töitä suutari, seppä, vaatturi ja olkitöiden tekijät. 1960-luvulta lähtien Postimäellä on ollut kesäteatteria, musiikkiesityksiä, kesäkahvila, käsityöviikkoja ja ulkoilmaleffaesityksiä.










  






Kaikki sujui hyvin niin kuin retkillämme on tapana. Kiitos Marke Kaskimies, Hillevi Löytöläinen, Kartanomatkojen Marjut Jokinen ja Lehtimäen liikenteen Isko Uusitalo.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…