Siirry pääsisältöön

Jaksan aina vaan


MIKÄ SIINÄ ON NIIN VAIKEAA

Olin vesijuoksemassa espoolaisen ystäväni uintiystävänä. Hänellä oli seniorikortti, joka oikeutti hänelle ilmaisen sisäänpääsyn espoolaiseen uimahalliin. Sama etu koskee myös mukana olevaa seuralaista. Lapsia ei etu koske.

Samalla kortilla Espoossa pääsee ilmaiseksi kuntosalille, jumppiin ja monenmoiseen muuhunkin järjestettyyn liikuntaan. Ikärajana on 68 vuotta. Vantaalla pitää olla 70-vuotias.

Helsingissä on tehty lukuisia aloitteita vastaavista liikuntaeduista. Vastaus ehdotuksiin on vuosikaudet ollut ehdoton ei. Kaupungissa on muka jo nyt tarjolla niin paljon liikuntaa eläkeikäisille edullisilla kaupungin hinnoilla. On missä on!

Ei Pitäjänmäeltä, Konalasta tai Kannelmäestä niin vain tule lähdetty liikuntarientoihin Liikuntamyllyyn Mellunmäkeen tai uimahallille Pirkkolaan. Totta kai noihin liikuntapakkoihin ja moniin muihinkin pääsee HSL:n kulkuvälineillä, mutta kotinurkilla harrastaminen on helpompaa kuin jokin tapahtuma tai aktiviteetti työlään matkan takana.  

Niinpä moni yhdistys on organisoinut liikuntaa ikäihmisille. Mutta kaupunki kiristää eli vähentää tukeaan puuhalle ja samaa tekevät myös eri sivistysjärjestöt, jotka ovat pystyneet tukemaan ikäihmisten liikuntaa ja kuntoilua.

Joka kevät ja syksy yhdistyksissä joudutaan jännäämään tuleeko kaupungilta vuokra-avustusta tai saadaanko tukea ohjaajan palkkioihin sivistysjärjestöltä tai joltain muulta taholta. On aika vaikea etukäteen tietää miten paljon kuntosaliharjoittelusta, tasapainokoulusta, joogasta, vesijumpasta tai senioritanssista pitää periä osanottomaksua.  

Ymmärrän hyvin, että kaupunki joutuu tarkentamaan ohjeitaan ja määräyksiään, mutta miksi muuttaa ohjeita joka vuosi. Monesti ohjekirjeet ovat niin vaikeaselkoisia ettei niistä oikein selviä mitä on tekeillä.

Totta kai ilmainen uintilippu on vähemmän tärkeä etu kuin ilmainen käynti terveysasemalle. Mutta terveysaseman käyntejä tarvitaan vähemmän kun on liikuttu ja kuntoiltu. Asiasta on runsaasti tutkittua tietoa. Jopa yli 80-vuotiaiden lihaskunto kohenee kummasti, jos harjoittelee kuntosalilla muutaman kerran viikossa.    


Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien lisääminen ei missään tapauksessa saa vähentää lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia. Mutta tosiasia on että tekonurmikenttä,  kuplahalli ja jäähalli tarvitsevat huomattavasti enemmän ylläpitorahaa, mitä mummujen ja vaarien uimahallit ja kuntosalit. Me kaikki mahdumme liikuntapaikkoihin ja me kaikki hyödymme toimintamme kohtuullisesta tukemisesta. 

Näin kirjoitin toukokuun Tanotorveen. Asiaa on vatvottu varmaan kohta 20 vuotta. Jossain vaiheessa oli sellaista mielialaa ilmassa että nykyisin virassa olevan liikuntatoimen johtaja olisi kantona kaskessa. Kohta koripalloilija jää eläkkeelle, joten jospa sitten...



Kun flunssa hellittää niin sitten lähden tutustumaan Leppävaaran uuteen maauimalaan. Vielä en tiedä pääseekö ikäväki sinnekin ilmaiseksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…