keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Todellisuus kuin mainoksissa

Moneen kertaan nähtyjen mainosten mukaan eläkkeellä matkustetaan, syödään hyvin, kuntoillaan, harrastetaan kulttuuria, ollaan ystävien kanssa, asutaan mukavassa asunnossa, huolehditaan terveydestä ja saatetaan jopa harrastaa jonkinlaista hyväntekeväisyyttä. Muuten tiedetään että eläkeläiset hoitavat lastenlapsiaan ja ovat avuksi lastensa perheille muutenkin.

Moiset mainokset ja toteamukset ovat suututtaneet minua, MUTTA todellisuus on aika lailla niiden mukaista.
Olin juuri Lontoossa ja olen lähdössä Tanskaan - eli matkustan kohtuullisesti ja mielelläni.

Shakespearen Globe -teatterissa Lontoossa

Syön hyvin. Rakastan ruoanlaittoa ja leipomista. Kaisun perheen kanssa söimme sunnuntaina "juhannuslounaan": aluksi mozzarella-kesäkurpitsa salaattia pesto-kastikkeella, tytöille porkkanoita, nauriita, hunaja- ja vesimelonia ja kurkkua, pääruokana Enskan frillaamaa kanaa, uusia perunoita, vihersalaatti ja aurajuusstolla täytettyjä herkkusieniä ja jälkiruoaksi suklaa-mousse-kakkua. Kakusta on tullut kaikkienm herkkua. Karla on pyytänyt minua jo monta kertaa tekemään kakkua synttäreilleen - niille joilla on aikuisia. Hänen kaverinsa eivät ymmärrä kakun herkullisuutta. Lontoossakin sain hyvää ruokaa.

Iltapäivätee Sketch -ravintolassa. Sisustus oli juuri uusittu. Pääväri oli vaalea pinkki.  
Kulttuuria harrastan paljon. Heinolan kesäteatterissa nautimme Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kanssa Ilmasta rahaa näytelmän monimutkaisista käänteistä ja henkilögalleriasta melko raikkaassa kesäsäässä. Ajoimme Heinolaan räntäsateessa, tuulisella tiellä korkea bussi huojahteli puolelta toisella, mutta pääsimme onneksi perille hyvin. Heinolaan oli onnistuttu palkkaamaan hieno näyttelijäkaarti: Pertti Sveholm, Risto Kaskilahti, Milka Ahlroth, Sari Puumalainen, Jaana Saarinen, Sampo Sarkola, Eero Saarinen, Pihla Penttinen, Pekka Strang, Ilmari Saarelainen. Jaakko Saariluoman johdolla he olivat hioneet kasaan hienon farssin. Häkellyttävintä oli millaisessa avustusviidakossa me elämme. Ei ihme että eläkeläiset joutuvat maksamaan enemmän veroja kuin työssäkäyvät.

Asumisessani ei ole mitään valittamista, vaikka emme ole vielä käyttäneet käänteistä asuntolainaa tai asettautuneet asumaan senioritaloon. Niinhän mainosten mukaan pitäisi tehdä.

Lastenlasten kanssa olen tavan takaa. Ikkunoiden ja maton pesu olivat tämän kertaiset hitit. Melkein samassa sarjassa oli sunnuntai-illan saunomisen jälkeen pesuhuoneen lattian peseminen juuriharjoilla. Vaikka mummin kännykkä on hyvin suosittu peliväline on kaikenlainen oikea tekeminen mieluista. Karla haluaa joka kerta nykyisin silittää - minun ja ukin vaatteita. Isi on opettanut taidon hänelle.
 
Tavalliseen eläkeläiselämään liittyvät tietysti sairaalassa käynnit. Niitä aiheuttavat joko omat vaivat tai läheisten sairastuminen. Monenlaiseen olen silläkin rintamalla viime päivinä yltänyt.

Kolme ja puoli vuotta sitten Pitäjänmäen-Konalan Ikäväki -ryhmittymä lähetti kirjeen Helsingin Rakennusvirastolle ja esitti että alueellemme pitäisi saada ikäihmisten kuntoilulaitteet. Vuosi sitten soitettiin Liikuntavirastosta ja kysyttiin että sopiiko että he hankkivat laitteet ja että ne tulevat Konalaan. Asia eteni ja olin Lulu Nenosen ja Ola Nurmisen kanssa valitsemassa laitteet kolmesta vaihtoehdosta. Nyt laitteet on kaikkien käytettävissä uudessa Konalan Liikuntapuistossa. Otimme ne juhlallisesti käyttöön. Oli torvisoittoa ja vihkiäispuhekin.

Enska on erityisen ihastunut laitteisiin. Vaikka jalat saattavatkin olla harjoitusten jälkeen hieman jäykät, vetreytyvät ne nopeasti. Onneksi aina on joku ollut laitteilla harjoittelemassa kun olen käynyt paikalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti