Siirry pääsisältöön

Suvivirsi moneen kertaan

Nämä syysilmat teettivät tepposen ja niin Sotkiksen väki päätti maanantaina siirtää päiväkodin kevätjuhlan keskiviikko-illasta maanantaille. Oli hyvä valinta, sillä maanantaina tarkeni hyvin istua Sotkiksen varjoisalla pihalla, keskiviikkona sateessa se olisi ollut tosikurjaa. Lapset lauloivat tosi monta perinteistä laulua ja leikkivät niiden mukana. Kerttua selvästi ensin ujostutti, mutta vähitellen esiintymisrohkeus kasvoi.


Suvivirsi soi laulutaidottomankin vinkkelistä paremmin ulkosalla (Sotkankodon juhlassa) kuin tiistaina Pitäjänmäen kirkolla eläkkeensaajien kevätjuhlassa. Oli hyvät juhlat - oli paljon ohjelmaa ja tapansa mukaan kirkkoherra Martti Pitkänen puhui koskettavasti. Saarnatkin ovat viime aikoina parantuneet. Montaa saarnavuoroa ei taida Martilla olla jäljellä. Viimeinen on 31.8. ja sitten hänestäkin tulee eläkeläinen.




Sunnuntain sauvakävelylenkin tein Haagan rodopuistoon. Alppiruusut kukkivat ja olivat hienoja. Alueelle on rakennettu uudet kävelyreitit. Leveitä lankkuja pitkin pääsee lastenvaunujen ja pyörätuolien kanssa hyvin eteenpäin.

Alue jolle on istutettu atsaleoja on myös laajentunut ja kukat loistavat eri väreissä. Aikanaan ihastelen atsaleoja Pohjois-Carolinassa, missä atsalea on osavaltion virallinen kukka.





Sain otettua itseäni niskasta kiinni. Aloitin Pitäjänmäen Eläkkeensaajien historian kirjoittamisen uudelleen. Olen saanut jo muutama vuosi sitten kasaan tarinaa vuoteen 2005 asti. Sen jälkeen on kirjoitettava niistä vuosista kun olen ollut puheenjohtajana, mutta ei sen niin kamalaa olekaan - siis se kirjoittaminen. Ilman Reijo Suomelan, yhdistyksen tiedottajan apua ei historiasta synny mitään. Hän laittaa nettiin kuvat ja tekstit. Aikaisempi aikaansaannos löytyy www.pitajanmaki.elakkeensaajat.fi

Puuhaa tuo myös syksyksi suunniteltu Pitskun friidut ja kundit valokuvanäyttely. Mutta onneksi saamme apua Jukka Leinoselta, joka talkoohengessä skannaa kuvat ja huolehtii niiden näytelleille asettamishommista. Upeaa että on ihmisiä, jotka haluavat olla mukana erilaisissa hankkeissa oman asuinalueen asukkaiden iloksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…