Siirry pääsisältöön

Ihanat neljäsluokkalaiset

Minulla oli ilo olla haastateltavana Helsingin yiliopiston Viikin normaalikoulun neljännen B-luokan äidinkielen tunnilla. Oppilaat tekevät luokkalehteä ja opettaja Tuija oli kysynyt Karlalta onko mummisi toimittaja ja niin päädyin perjantaina tentittäväksi. Onneksi Karla oli vihjaissut että joku oppilaista kysyy mikä on oudointa mitä minulle on toimittajana tapahtanut. Kysyttiin kuinka montaa henkilöä olen haastatellut ja miten monta juttua kirjoittanut. Arvelin nopealla laskutavalla että olen haastatellut reilusti yli tuhatta ihmistä. Juttujen määrää en edes osaa laskea.

Oli oltava skarppina neljännen B:n edessä. Edellisviikolla olin nähnyt heidän tekemän näytelmän ja nauttinut erilaisista musiikkiesityksistä.

Hieman lapset olivat pettyneitä kun en ole haastatellut julkkiksia joita he tietävät. On aika hauska miettiä kuka on ollut oman aikani julkkis eri vuosikymmenillä. Olihan minullakin 10-vuotiaana omat idolini. Niitä löytyi Elokuva-Aitasta ja Ajan Sävelestä. Filmitähdet olivat julkkis-listalla hyvin suosittuja.

Jos ei muuten tunne olevansa vanha huomaa sen siitä mitä asioita museoissa esitellään. Kaapelitehtaan ruokamuseossa on esillä 1980-luvun ruokakulttuuria - onko siinä nyt niin mitään ihmeellistä juolahti mieleeni kun kuulin siitä. Tänään Hesarissa kerrottiin 1980-luvun ravintola-elämästä ja Espoon Lelumuseossa on esillä venäläisiä leluja. Olin Espoon museossa kahden 6-vuotiaan ja yhden mummin kanssa. Eivät naapurimaan lelut kovin suurta vaikutusta tehneet. Paljon mielenkiintoisempia olivat eri vuosikymmen oman maan lelut. Enemmän oletin että museossa olisi ollut leikkimahdollisuuksia. Muutama vuosi sitten barbi-näyttelyssä riitti vaikka minkälaista tekemistä.  

Tänä aamuna tarjosin aamiaiselle pekoni-muna-muffinsseja. Olivat aika hyviä - hieman olisi saanut taikina olla löysempää - seuraavalla kerralla sitten.


Lauantaina oli Pitäjänmäen Eläkkeensaajien myyjäiset. Myytävää oli taas niin paljon että taloudellinen lopputulos oli hyvä niin kuin edellisinäkin vuosina. Ei myyjäisten loppusummalla tietenkään ole mitään kattoa. Nyt tuotto on entistäkin tärkeämpi kun kaupunki on vetänyt avustuksensa pois.



Myyjäisistä  löytyivät nämä ihastuttavat kananmunanlämmittimet jotka nyt koristavat keittiön pöytää. Minulla on iso laatikollinen - siis kenkälaatikollinen - pääsiäiskoristeita eikä niitä voi oikein laittaa esille kun vasta pääsiäisviikolla. Eli niiden käyttöaika on hyvin lyhyt - ei neljää viittä viikkoa niin kuin joulukoristeilla.

Edessä on kummallinen viikko. Viikin väki on päiväkoti Sotkankodon kanssa Lapissa ja Matias Pariisissa - tulee tiistaina. Eli ei ole tyttöjen hoitoa. Elisa tulee perjantai-iltana viikonlopuksi Suomeen ja Kerttu ja Karla kotiin sunnuntai-aamuna.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…