Siirry pääsisältöön

Eikö muka ole kiire

Heräsin tänä aamuna miellyttävään musiikkiin. Aika pian se taukosi, mutta alkoi kohta uudelleen. Taas tauko, sitten uutta musiikkia ja vielä yhden kerran sama uudelleen. Nousin sängystä ja menin viereiseen huoneeseen herättämään sisareni. Hänen herätyksensä oli mennyt päälle ja torkkuherätykset yrittäneet herättää mutta turhaan.

Herättyäni virkeänä ja aikaisin päätin lähteä lenkille Tiitin uuden kodin lähistölle. Juoksutrikoot olivat jääneet kotiin ja lainasin Tiitiltä pitkät talvikalsarit ja ikivanhat urheilutrikoot. Eihän minua kukaan tunne Tampereen Leinolassa eikä Kangasalan Nattarissa. Kun toisen kerran juoksin Liisan kodin ohi, hän huomasi minut ikkunasta. Onneksi en hänen mielestään ollut liian tyylitön hänen kotikadulleen.

Hieman hankalaa lenkkeily on upouusissa maisemissa, mutta samalla virkistävää. Aamiaisen jälkeen lähdin ajamaan Lamminpään hautausmaalle. Monipuolisesta ja hyvän palvelun kukkakaupasta  hautausmaan vierestä ostin kukkia niin haudoille kuin kotiinkin.

Nokialla jouduin kitkemään isoja kukantaimia ja rikkaruohoja haudalta. Pienellä haralla rikoin koventuneen hiekan pinnan ja yritin kerätä sammaleita pois. Toivotonta hommaan.

Nokialta ajoin Pirkanhoviin bensaa ostamaan ja syömään ja sieltä Hämeenlinnaan Hämeen maakunta-arkistoon tutkitaan vanhoja koulutodistuksiani. Senkin sain selville että koulumme toiminta on loppunut 1976.

Hämeenlinnasta auton nokka kohti Viikkiä ja täsmällisesti luvattuun aikaan bussi tuli ja sieltä purkautui tyytyväisiä leiriläisiä mm. Karla, Loviisa, Kanerva ja Matias. Matiaksen kanssa tulimme meille. Poika kävi suihkussa, ajoi partansa, söi ja jätti kaikki likaiset vaatteensa pestäväksi ja kuivattavaksi.

Kun kone jylläsi - Enska vei Matiaksen kotiin - minä lähdin Pitäjänmäen työväenyhdistyksen kokoukseen keskustelemaan yhdistyksen 110-vuotisen historian kirjoittamisesta.

Vaatteet pitää kohta napata pois kuivurista, silittää muutama t-paita ja viedä ne Matiakselle, mutta sitä ennen pitää katsoa Borgenin viimeinen jakso.

Eläkeläisellä on kiire!  Eli paljon tekemistä!!!!    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…