Siirry pääsisältöön

Potkukelkka ja geokätkäily

Tänään saimme uusia elämyksiä Pajulahdella. Aamulla melkein kahdenkymnenen asteen pakkasessa teimme muutaman kilometrin lenkin uudenlaisella potkukelkalla.

                                               Ohjaajana oli Tuomo Nurminen
                                                    tuttu mies vuosien takaa

                                                Mummin moderni potkukelkka

                                         Enska lähdössä päivän rientoihin

                                       
                                                  Iltapäivän näkymä järvelle


                                               Enska kävi tiistaina kaupassa Nastolassa

Tänään kokeilimme myös geokätköilyä hienon laittaan kanssa. Pajulahden alueella on omat kätkönsä. Emme nyt heti tuoreeltaan hurahtaneet hommaan. Minä palelin enkä oikein tahtonut ymmärtää miksi täytyy  -18 pakkasessa hiippailla ulkona.

Päivä päättyi pallohierontaan. Innostavaa on ollut kokeilla uudenlaisia tapoja liikkua. Hyvältä tuntuu kun tänään kuulimme lihaskuntotestin tulokset. Pärjäsin hyvin ja Enska sai kimmokkeen ryhtyä harjoittelemaan tasapainoa. Minähän harjoittelen sitä joka maanantai jooga-tunnilla ja sen ansiosta pystyi seisomaan yhdellä jalalla 60 sekuntia.

Täällä on venäläisiä ja latvialaisia ja suomelaisiakin nuoria tenniksen pelaajia. Huvittavaa on seurata että nuoret venäläiset urheilijapojat eivät juuri salaattia lautaselleen lado ja nuoret tytöt vain näykkivät ruokaansa. Eli kansainvälisiä ovat ilmiöt.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää! Ehdimme sopivasti illaksi kotiin. Aion vanhan tavan mukaisesti sytyttää kaksi kynttilää olohuoneen pöydälle ja jättää verhot auki. Luin juuri että tapa on peräisin ajalta jolloine suojelukuntalaiset siis valkoisen Suomen kannattajat sytyttivät ikkunalle kaksi kynttilää viestiksi siitä että kaikki on kunnossa.

Tärkeintä on nyt että sytytämme kynttilät toistaiseksi ei ihan EU:n käsikoukussa kulkevan Suomen kunniaksi.  

Kommentit

  1. Potkukelkkailu kuulostaa aika kivalta; sellaiselta asialta, jota haluaisin kokeilla!
    Haha, minua nauratti, että Tuomo on tuttu. :) Olen aina ajatellu, että on sääli etten oikeasti tunne ketään Suomessa sukulaisten lisäksi, ja sen takia Outi ja Liina ovat mulle aika tärkeitä - mutta nyt mä tietenkin muistan, että kunnon vanha Tuomo on meille tuttu :P

    Järvinäkymä on upea. Saiko sillä luistella? Onko pitskun kenälle jo kaadettu vettä? Mennäänhän luistelee sitten kun tulen Suomeen!

    Hyvää itsenäisyyspäivää! Minulla on koulussa sinivalkoinen pompula ja suomenlippupinssi rinnassa. Monet ovat jo ehtineet kysyä miksi minulla on ne, joten saan kertoa, että tänään on itsenäisyyspäivä.

    Illalla menemme äidin kanssa jonnekkin keskustaan itsenäisyyspäiväjuhliin... :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…