Siirry pääsisältöön

Karkkeja, pikkuleipiä ja lunta

Alan olla kuten kuka tahansa miltei 70-vuotias. Minulla on kiire enkä saa mitään aikaiseksi. Vaikka ei se kaiketi ihan oikeasti pidä paikkaansa.

Perjantaina olimme Pitäjänmäen Eläkkeeensaajien kanssa jouluretkellä. Ensin Fazerilassa tutustumassa yritykseen, sitten maistelemassa tuotteita ja sen jälkeen ostoksilla.


Karkkeja ja suklaata pystyi syömään aika vähän, koska maistiaishuoneessa ei ollut vettä saatavilla ja kun suklaata on syönyt ensin riittävästi, tulee kova jano. Onneksi kaupasta sai hyvät kokoelmat erilaista suklaata. Jouluaatoksi on luvassa hyvä valikoima joulupuurosta mantelin löytäjälle herkkuja. Joululounaan söimme Sälinkään kartanolla. Jouluruoka on siellä aina ollut tosimaukasta ja hyvää. Saa nähdä osaanko meillä laittaa yhtä hyvää.

Lauantaina kuluikin aamupäivä tiiviisti keittiössä. Pakastimessa on kaikki pikkuleivät jotka kuuluvat jouluun: taatelileivät, Maaritin mantelileivät ja Hanna-tädin kakut. Kakkujakin syntyi. Illalla olimme Mikaelin 60-vuotispäivillä Ahlrotheilla Kauniaisissa Paikalla oli neljä polvea: Mikaeliin 84-vuotias isä, vanhin tytär Linda ja hänen kaksi pikkupoikaansa alle 2-vuotias Sampo ja alle 1-vuotias Lenni.

                                     
                                 Annoimme Mikelle lahjaksi Toikan itsenäisyys-linnun

Tänään on sitten pyryssä ja pakkasessa päässyt tekemään lumitöitä. On ollut samanlainen ilma kun oli 46 vuotta sitten, kun Maarit syntyi. Olin ollut elokuvissa ja yöllä kun heräsin ymmärsin että on lähdettävä sairaalaan, kun lapsivesi huljahti lattialle. Ensimmäinen taksi ei päässyt Tanotorventielle Kannelmäkeen, toinen pystyi ajamaan läpi kinosten. Oli sunnuntai-ilta ja siitä syystä tuli varmaan asia mieleeni - Maaritin syntymäpäivään on aikaa kolme päivää. Sitä ennen pääsen onnittelemaan nuorinta tytärtäni.

Elisa suunnitteli viettävänsä päivän ilman tietokonetta. Kun olen kaksi päivää avaamatta koneen, onkin sitten edessä roskapostiviestien siivoaminen ja asiallisiin viesteihin vastaaminen. Nyt kun pystyn IPhonesta lukemaan viestit, ei tietokonetta tarvitse niin usein avata. Etenkin kun en enää jaksa innostua Facebookista ollenkaan.

Uutisetkin pystyy lukemaan puhelimesta. Matiaskin totesi tänään että hänestä on tullut vanha, kun hän odottaessaan minua tovin autossa luki uutisia eikä pelannut. Piti kutsua teekkari syömään, kun poika oli ilman lounasta vielä kahden jälkeen. Tosin ilmeni että oli herännyt aika hiljattain. Tunteepahan mummi olevansa tarpellinen, kun saa ruokkia muitakin miehiä kuin Enskaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…