Siirry pääsisältöön

Muutoksia - mutta ei tarpeeksi

Harvaan työpaikkaan valmistaudutaan tallaamalla katuja, kättelemällä satunnaisia vastaantulijoita, tulitikkurasioita tai hernekeitto jakamalla ja puhumalla kovempaa ja enemmän kuin Runeberg. Niin vain olemme hankkineet työpaikan, vieläpä hyväpalkkaisen ja –etuisen kahdelle sadalla naiselle ja miehelle. Ikävintä on että heidän on pakko alkaa sama kadulla hortoilu kolmen vuoden kuluttua. Pätkätyö kestää vain pätkän - kansanedustajillakin.

Kun 1970-luvun alussa olin itse hamuamassa vihreää oksaa Suomen eduskunnasta, ei olisi juolahtanut mieleenikään mennä jakamaan omia mainoksiani kauppojen eteen tai johonkin kadunkulmaan. Pidin palopuheeni sisätiloissa, koska oli loppusyksy ja alkutalvi. Ääniä tuli – ei ihan riittävästi, jäin ensimmäiseksi varakansanedustajaksi ryhmässäni - le – vaikka en katutyttönä heilunutkaan.

Nyt me sitten odotamme ja samalla pelkäämme viedäänkö meiltä eläkkeiden indeksikorotukset, nostetaanko eläkkeensaajien raippaveroa, verotetaanko lapsilisiä, vähennetäänkö terveysasemia ja sysätään sairaat yksityiseen hoitoon, mitä tapahtuu sotelle, mitä viennillemme, valtion velalle. Ja ylipäätään meidän elämänmuodollemme.

Ei uimahallia, ei askartelukerhoa

Käteeni osui Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen 1988 – siis 27 vuotta sitten - julkaisema vaalilehti. Siinä kysytään ”Palveleeko kaupunki alueemme vanhuksia?” Silloin oli vallalla käsitys että Pitäjänmäen ja Konalan ikäihmiset kampeavat itsensä Riistavuoren vanhainkotiin viihdyttämään itseään. Luvassa oli Haagaan askartelu- ja keskustelukerhoja, Tarkoitus oli hakea yksinäiset vanhukset yhteen paikkaan. ruokaa oli luvassa lasten päiväkodeista, pesulapalvelujakin suunniteltiin. Mutta mitään ei suunniteltu Pitäjänmäelle.

Samassa lehdessä peräänkuulutetaan myös uimahallia Taliin. Jo silloin oli kaupungin liikuntatiloista päättävillä selkeä näkemys: Munkkivuoresta ja Malminkartanosta mennään  Töölöön, Kannelmäestä Pirkkolaan ja Pitäjänmäeltä Leppävaaraan uimaan. Nyt Leppävaaran hallia remontoidaan.

Leppävaaran halli uusitaan täysin ja sinne rakennetaan hyppytornisiipi ja parasta kaikesta maauimala. Se valmistuu vuoden päästä kesällä. Ihan siihen mennessä ei taida seutulippu-uudistus vielä tulla voimaan. Leppävaaraan mennessä pitää maksaa seutulippu.  

Turhaan en narise että meidät unohdetaan usein tänne lännen rajamaille omaan rauhaamme. Ei siihen auttanut pormestarin asukasiltakaan!   Ei vaikka paikalle oli komennettu virkakuntaa roppakaupalla. Pakostakin alkaa pohtia olisiko sitten parempi,  ettei olisi koko rajaa tuossa muutaman sadan metrin päässä.

En hallitse taloustieteitä enkä kansantaloutta. En tiedä ilmiön nimeä: sesonkituotteet ovat aina loppu kun niitä oikeasti tarvitsee. Tippaleipiä ja simaa ei saa vappuaattona, tuuletinta heinäkuun helteellä, enkelikello joulukuussa.  

Siitä syystä yllytän kaikkia teatterin ystäviä varaamaan jo nyt ensi syksyksi lipun Helsingin Kaupunginteatterin Palvelijaan. Kari Hotakainen on kirjoittanut huikean hauskan näytelmän, jonka Martti Suosalo esittää yksinään. Suosalolla on monta roolia, jotka hän kaikki hoitaa niin taidokkaasti, että ensi-illassa oli pakko nousta ylös taputtamaan. Palvelija on esitys, joka pitää ehdottomasti nähdä. 



  

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…