Siirry pääsisältöön

Eläkkeensaajien pitää ostaa kartano

Helsinkiläisten eläkeläisyhdistysten on pikimiten ryhdyttävä kiinteistönomistajiksi. Sen jälkeen anotaan kaupungilta avustusta jäsenten virkistystoimintaan. Omissa tiloissa on helpompi järjestää kaikenlaista toimintaa.

Helsingin kaupunginhallitus (Helsingin Sanomat kertoo 10.2.2015) on myöntänyt Helsingin kaupungin työntekijöitä edustaville ammattiliitoille yli 200 000 euroa vapaa-ajan toimintaan. Suurimman tuen saajat käyttävät rahat kartanon ja lomakeskuksen ylläpitoon.
Eläkeläisjärjestöt saivat vuosikausia kaupungilta avustusta virkistystoimintaan. Muutos astui voimaan viime vuonna. Rahaa ei tipu virkistystoimintaan, ei koulutukseen, ei kokous- ja tarjoilukuluihin, ei retkiin eikä matkoihin.

Jos naamioisimme toimintamme projektiksi, jolla ehkäistään vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, rahaa tulisi. Projekti tarvitsee suunnitelman ja vetäjän. Ilman näitä kumpaakaan yhdistyksissä moni löytää uuden ystävän. Sairastuneesta huolehditaan, viedään lääkärille, kysellään miten voit, Käydään ostoksilla toisen puolesta, kun voimat eivät enää riitä. Yhdessä käydään kävelemässä ja kuntosalilla, pelataan korttia, tehdään käsitöitä.

Tämän lisäksi on yhdistyksissä tarjolla monenlaista puuhaa. Kotikulmilla ei enää tarvitse liikkua tuntemattomana. Kauppareissulla tapaa monta tuttua. Syntyy yhteisöllisyyttä. Yhdistyksen jäsenet luovat syrjäytymistä ja yksinäisyyttä estävän projektin itse omalla toiminnallaan. Puitteet tälle luo yhdistys, jonka eri tilaisuuksissa tullaan tutuiksi.
Kun kaupunki on evännyt avustuksensa yhdistyksiltä, joudutaan retkistä ja matkoista ja monista muista tapahtumista perimään aikaisempaa suuremmat osanottomaksut. Pienituloiset ovat joutuneet tulilinjalle.

Kaikkien vanhusten paikka on omassa kodissa. Kaikkien vanhusten on pidettävä huolta toimintakyvystään. Kaikkien on oltava omatoiminen keinolla millä hyvänsä. Tämä on kaupungin vanhustenhoidon tavoite. Kaupunki tarjoaa keinoja tavoitteiden toteuttamiseen niukalti ja niitä jotka niitä tarjoavat, rangaistaan ja heidän työtään mitätöidään.    


eläkkeensaaja

Pitäjänmäki, Helsinki 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…