Siirry pääsisältöön

Eläkkeensaajien pitää ostaa kartano

Helsinkiläisten eläkeläisyhdistysten on pikimiten ryhdyttävä kiinteistönomistajiksi. Sen jälkeen anotaan kaupungilta avustusta jäsenten virkistystoimintaan. Omissa tiloissa on helpompi järjestää kaikenlaista toimintaa.

Helsingin kaupunginhallitus (Helsingin Sanomat kertoo 10.2.2015) on myöntänyt Helsingin kaupungin työntekijöitä edustaville ammattiliitoille yli 200 000 euroa vapaa-ajan toimintaan. Suurimman tuen saajat käyttävät rahat kartanon ja lomakeskuksen ylläpitoon.
Eläkeläisjärjestöt saivat vuosikausia kaupungilta avustusta virkistystoimintaan. Muutos astui voimaan viime vuonna. Rahaa ei tipu virkistystoimintaan, ei koulutukseen, ei kokous- ja tarjoilukuluihin, ei retkiin eikä matkoihin.

Jos naamioisimme toimintamme projektiksi, jolla ehkäistään vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, rahaa tulisi. Projekti tarvitsee suunnitelman ja vetäjän. Ilman näitä kumpaakaan yhdistyksissä moni löytää uuden ystävän. Sairastuneesta huolehditaan, viedään lääkärille, kysellään miten voit, Käydään ostoksilla toisen puolesta, kun voimat eivät enää riitä. Yhdessä käydään kävelemässä ja kuntosalilla, pelataan korttia, tehdään käsitöitä.

Tämän lisäksi on yhdistyksissä tarjolla monenlaista puuhaa. Kotikulmilla ei enää tarvitse liikkua tuntemattomana. Kauppareissulla tapaa monta tuttua. Syntyy yhteisöllisyyttä. Yhdistyksen jäsenet luovat syrjäytymistä ja yksinäisyyttä estävän projektin itse omalla toiminnallaan. Puitteet tälle luo yhdistys, jonka eri tilaisuuksissa tullaan tutuiksi.
Kun kaupunki on evännyt avustuksensa yhdistyksiltä, joudutaan retkistä ja matkoista ja monista muista tapahtumista perimään aikaisempaa suuremmat osanottomaksut. Pienituloiset ovat joutuneet tulilinjalle.

Kaikkien vanhusten paikka on omassa kodissa. Kaikkien vanhusten on pidettävä huolta toimintakyvystään. Kaikkien on oltava omatoiminen keinolla millä hyvänsä. Tämä on kaupungin vanhustenhoidon tavoite. Kaupunki tarjoaa keinoja tavoitteiden toteuttamiseen niukalti ja niitä jotka niitä tarjoavat, rangaistaan ja heidän työtään mitätöidään.    


eläkkeensaaja

Pitäjänmäki, Helsinki 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…