Siirry pääsisältöön

Pelastusarmeijan juhlissa

Olen ollut lapsena ja nuorena (17-vuotiaaksi asti) Tampereella Pelastusarmeijan partiolippukunnassa. Enska on ollut Pelastusarmeijan partiossa Turussa. Minä kävin äidin kanssa muutenkin Pelastusarmeijassa. Äiti kävi naisten Kotipiirissä ja myyjäisissä ja tavallisissa kokouksissakin. Enska huomasi Hesarista että Pelastusarmeija juhlii 125 vuotta Helsingissä viikonvaihteessa.

Lauantai-iltana oli ohjelmassa juhla Temppeliaukion kirkossa. Luvassa oli musiikkia, laulua, näyttelijä Ritva Oksanen, Pelastusarmeijan johtaja André Cox. Paikalla olivat varmaan kaikki Suomen Pelastusarmeijan upseerit. Tapasin entisen työkaverini, jonka appi on Pelastusarmeijan palveluksessa.

Kun olimme lähdössä tuli Enskaa kättelemään tamperelainen Pelastusarmeijassa vapaaehtoisena toiminva Kullervo. Hän oli sitä mieltä että muisti minut ja minä muistan hänet. Enskan ja hänen tiensä ovat kohdanneet työkuvioissa.


Tuntui hienolta että juhlan tunnus oli yllä oleva Luomme tulevaisuutta ja tulevaisuudesta puhui kenralli Coxkin. Hän ei halunnut puhua siitä mitä on saatu aikaan, vaan sitä mikä on edessä. Hienoa oivallus ja elämänohje.

Sitä mukaa kun ikää karttuu, erehtyy aika usein sanomaan miten asiat olivat ennen ja siinä samalla tulee huokaistua että paremminhan ne olivat. Ei se nyt kuitenkaan niin ole. Välillä vain on vaikea ymmärtää että monen asian muuttuminen saattaa sittenkin olla hyvä juttu eikä huono.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…