sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Juhlaa ja juhlaa

Tuntuu siltä että viime viikko oli yhtä juhlaa. Sunnuntaina seurakunnan syntymäpäiväjuhlat - sankarina Enska, 70 v., tiistaina Pitäjänmäen Eläkkeensaajien Merkkipäiväjuhlat - Enska meiltä juhlittavien pöydässä ja tiistaina illalla Pitäjänmäen Muistipiirin 10-vuotisjuhlat. Juhla oli hyvin lämminhenkinen ja kuten jo olen ennättänyt kertoakin sain Kotiseutuliiton ansiomerkin. Olen siitä hyvin otettu. Tuntuu mukavalta ku ntehtyä työtä arvostetaan. Ja töitä olen todella tehnytkin. Ja se typ jatkuu edelleen.


Onneksi tämä kuva on niin pieni että ette näe mitä teen. 1950 - kun olin 7-vuotias menin 5-vuotiaan naapurin pojan kanssa leikkaamaan peltiä avoimeksi jääneeseen peltileikkuriin. Kävi vahinko ja etusormeni ja peukalo jäivät leikkuriin. Etusormen irronnut pala ommeltiin kiinni mutta siihen tuli kuolio ja niin minulla on tavallista lyhempi etusormi. Ei sillä voi näyttää yhtään mitään. Käytän oikean käden keskisormea kaikkeen siihen mitä tavalliseti käytetään myös etusormea. Niin olen tässäkin kuvassa keskisormi pystyssä -- enkä edes huomaa sitä itse.

Tämä on hyvin vaaratonta ja erittäin pahkesuttavaa. Harmillista sen sijaan että joudun hoidattamaan peukaloani, koska se on ärtynyt pahasti ja kynsi käytännössä irti. Operaatio on ensi viikolla, mutta häiritsee ajatuksia jo nyt.

Niinpä ihailen kaikkia niitä jotka sairastavat syöpää tai muuta vakavaa, miten he kestävät! Se on tullut monena päivänä mieleeni, kun pohdin menenkö operaatioon vai en. Mieli on merkillinen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti