LM-Mummin maailma

Kotipiha alkaa olla aika kaunis. Etenkin kun naapurin omenapuut ja sireenipensaat kukkivat parin päivän päästä täydellä teholla. En osaa edes blogia kirjoittaa jollen saa mukaan valokuvia. Jo monta päivää puhelimeni ja tietokoneeni eivät ole seurustelleet keskenään. Valokuvat eivät suostuneet siirtymään automaattisesti tietokoneen uumeniin. Tuntien tuskailun jälkeen se vihdoin ja viimein onnistui. Välillä halveksin itseäni ja samalla hämmästelenkin miten riippuvainen tekniikasta ja teknologiasta minunkin elämäni on. Ja kun vielä lenkillä voi ihastella kukkivia tuomia ja tuoda kotiin tuomisina kielokimpun, ei voi kuin ihastella. Meitä aikuisia syytetään usein siitä että annamme peleissä lasten voittaa. Lauantaina pelasimme Kertun kanssa kaksi kimble -peliä niin että molemmilla oli hallittavanaan kahdet nappulat. Kun Kertulla oli kotona kaikki 8 nappulaa, minulla oli vasta 1. Toisessa pelissä sain kaksi kotiin. Lohdutukseksi sain nauttia keijun kevättanssista. ...

Puhutaan ilmiöstä nimeltä kevätsiivous. Koin tehneeni kevätsiivousta kun olin pessyt ikkunat ja vaihtanut ohuemmat täkit ja pessyt päiväpeitteen ja muutaman verhonkin. Sitten hipaisin yhtä kirjahyllyä kirjojen takaa. Pölyä!!! Miten kauan siitä onkaan kun olen imuroinut kirjat ja pyyhkinyt pölyt Lundian hyllyiltä. Vastaus - kauan. Ei muuta kuin toimeksi ja kirjoja imuroimaan. Niitä on meillä aika paljon, mutta urakka taittui sittenkin kumman helposti. Minulla on tapana suunnitellla etukäteen mitä minäkin päivänä teen. Asetan itselleni aika usein epärealistisia tavoitteita. Kirjojen imurointi ei kuulunut mihinkään suunnitelmiin ja nyt se on tehty. Vastapainoksi en ole sitten ehtinyt ollenkaan kirjoittaa "puhtaaksi" sitä mitä löysin toissa viikolla Tampereen kaupunginarkistosta. Mutta ehtiihän ne... Pääasia että kirjat on imuroitu. Meillä oli eilen vieraana keiju. Hän kaipasi kyllä äidin ja isin luokse. On aika hämmentävää kun 5-vuotias selittää totisena että nyt äidillä ei ...

Eipä ole hienompaa tapaa vietää aurinkoista toukokuun päivää kun istua sujuvasti etenevän laivan yläkannella ja ihastella maisemia. Olimme Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kanssa retkellä Seilin saarella.  Hämmästelimme missä oloissa mielisairaita on 1800-luvulla hoidettu. Ruskea väri rauhoittaa ja ruutukuviot laittavat sekaisen pään kuntoon. Pikemminkin tuli tunne että mieli menisi täysin sekaisin jos pitäisi katsoa 2.2 x 1.8 metrin suuruisessa huoneessa moisia seiniä. Kätevästi on mielisairaalassa lämmitetty kaksi huonetta huoneiden ulkopuolella olevasta yhdestä uunin luukusta. Lepra-sairaatkin on aikanaan hoidettu samaisella saarella. Kauaksi on haluttu sairaat häätää. En oikein osaa kuvitella millaisesta hääräämisestä on ollut kyse Mätäjoen turmelemisessa. Teknos Oy on laskenut kemikaaleja sadevesiviemäriin ja sitä kautta tuhonnut Mätäjoen kalakantaa. Pahin tuho on paikassa jossa minulla on usein tapana käydä lenkeilläni. En ole mitään luontointoilija, mutta ei moista mene...

Kaupunginarkisto aarteineen, Tiitin talo ja astioiden pakkaamista, 50-vuotisluokkakokous, kasa vanhoja (1920-luvulta) valokuvia Pitäjänmäeltä, Malminkartanon mäen valloitus, Karlan tanssinäytös ja perunoiden istutus sekä ilo olla mukana Pitäjänmäen työväenyhdistyksen kokouksessa jossa päätettiin että tilataan ja tehdään yhdistyksestä, joka on perustettu 1906 kunnon historia. Siinä viikonlopun antia. Luokkakokous Tampereella oli onnistunut. Kiitos Tiitin, sisareni vihjeiden ohjelma oli hieno. Ensin olimme vanhalla koulullamme - siellä toimii ihan eri koulu, kuuntelimme ja katselimme kun tamperelaistoimittaja Jari Niemelä kertoi meille kuvien kera Tampereesta vuosina 1955 - 1965. Illan istuimme Finlaysonin Palatsin talvipuutarhassa. Kauniissa salissa nautimme hyvää ruokaa ja toistemme seurasta. Kolme luokkatoveria tuli ensimmäistä kertaa tapaamiseen! Kesti 50 vuotta kun he olivat halukkaita muistelemaan kouluaikaa!!!!                   ...

Hassuahan on että ihan tavallisesta asiasta tehdään iso numero eli ei noudateta kunnon hämäläistä tapaa, jonka mukaan ei tehdä tarpeettomista asioista suurta numeroa. Mutta kivahan on olla tärkeä henkilö. Kukkia paljon, ihania kortteja ja uusi printteri sekä herkullista syötävää á la Kaisu ja Kent. Mutakakku jäi kuvaamatta.

Olen viimeisen kahden viikon aikana käynyt neljässä eri autokaupassa - edellisestä käynnistä olikin yli 12 vuotta. Silloin minut vietiin mersu-kauppaan, jossa minulta pyydettiin mielipidettä tyyliin: onhan hyvänvärinen ja -näköinen auto. Molempiin teki mieleni sanoa ei, mutta ko. autolla olen nyt ajanut tyytyväisenä 12 vuotta. Nyt lähdettiin liikkeelle melkein tyhjältä pöydältä. Lenkkireissulla katselimme sunnuntaina autokaupan pihalla autoja ja päädyimme ihastelemaan liian suurta ja liian kallista autoa.  Vanhasta autostani tarjottiin vaihdossa 3000 euroa. Sitten muistui molempien mieleen että vävy-Jukallahan on Ranskassa Ford ja kun vielä sain viime sunnuntaina Jukalta vahvistuksen että Ford olisi hyvä vaihtoehto, oli ratkaisuun pääseminen helppoa. Uudesta autosta, siis siitä mikä tilattiin tänään ja jonka toimittaminen kestää ainakin kolme kuukautta, ei voi edes näyttää kuvaa, koska sellaista ei ole kaupassa valmiina. Jaksan edelleen hämmästellä miten käsityönä autot valmist...

Meillä alkaa paikat olla kunnossa kesän tulla. Tänään kiikutin verannalle lepotuolini. Pesin sen ailen ja tänään virittelin paikoilleen. Nyt ei puutu kuin niin lämmin ilma että tarkenee istua verannalla ja lukea ja juoda hyvää espresso-kahvia. Ikkunat pesin lauantaina - sunnuntaille jäi vain takkahuoneen ikkunat. Muutamat verhotkin pesin, talviset kengät ja takit on viety autotalliin ja kevyemmät versiot tuotu tilalle.  Nyt mietin milloin kasvimaan voisi kääntää - siis Matias voisi kääntää ja minä kylvää Karlan ja Kertun kanssa. Jos ei ilmat kylmene, niin helatrostai voisi olla hyvä päivä siihen.  Eilen eli sunnuntaina valloitimme Enskan kanssa taas Malminkartanon täyttömäen. Se on 90 metrin korkeudessa meren pinnalta ja Helsingin korkein kohta Kapuamme mäelle serpentiinitietä pitkin. Enska tulee alas portaita pitkin ja minä eteläistä suoraa tietä pitkin. Minä en halua tulla portaita alas, koska kaksitehosilmälaseilla se ei ole kivaa ja Enskan mielestä jyrkkä tie...