Siirry pääsisältöön

Kansallisteatterin Sinivalas



Millaista on kasvaa kodissa, jonka olohuoneessa ei ollut virtahepo, vaan sinivalas. Tätä pohtii Paavo Westerberg kirjoittamassaan ja ohjaamassaan näytelmässä Sinivalas. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä hienossa Kati Lukan luomassa lavastuksessa näemme sinivalaan monissa eri muodoissa. Omassa tärkeässä roolissa on näytelmässä myös Ville Seppäsen video- ja äänisuunnittelu.

Näytelmän keskeisenä elementtinä on saari, jossa Anna (vakuuttava Elena Leeve) viettää 35-vuotissyntymäpäiväänsä isänsä, miehensä, sisarpuolensa ja neljän velipuolensa kanssa. Paikalle saapuvat myös mökkinaapuri ja kirjailija. Kaiken taustalla on Annan ja kaikkien muidenkin äiti, joka on kuollut muutama vuosi sitten.

Saari ei liiku ja valas tarvitaan, jotta päästään Raamatusta tuttuun kertomukseen Joonaasta, joka joutui valaan vatsaan ja pelastui sieltä. Näytelmässä on paljon eri elementtejä ja muuttuvia osia. Välillä tuntui että isolle näyttämöllekin ehkä vähän liiankin paljon.  

Paavo Westerbergin mukaan Sinivalas on näytelmä perheestä ja muutoksen pelosta. Osalle näytelmän henkilöistä muutos ei merkitse mitään, osalle hyvinkin paljon. Konkreettisena kysymyksenä on saaren myyminen. Anna omistaa saaresta lähes puolet ja se tekee myymisestä hankalan.

Saari on merkinnyt Annalle turvapaikkaa, jonne on voinut tulla turvaan tai ainakin mökkinaapurin huomaan. Välillä hän miettii pitäisikö hänen muuttaa psyykkisesti hataran miehensä (Heikki Pitkänen) kanssa saarelle ja jättää öljy-yhtiön vastuullisuusjohtajan työ. Välillä Anna on sitä mieltä, että haluaa erota ja hankkiutua rakkaan mökkinaapurin huomaan.  

Rahan arvon tuntevat sisarpuoli ja velipuolet ovat vakaasti sitä mieltä että nyt on toimittava nopeasti ennen kuin mökin arvo Itämeren saastumisen takia romahtaa täysin. Veljesten joukossa on ei kovin loistokasta uraa tehnyt näyttelijä (Esa-Matti Long), muusikko (Elmer Bäck), alkoholisoitunut ylilääkäri (Antti Pääkkönen), ilmastonmuutoksesta huolta kantava tutkija (Timo Tuominen). Tutkija on Annan isäkin (Markku Maalismaa). Miehet ovat kaikki tavalla tai toisella tuuliajolla. Eikä se taida pelkästään johtua heidän äidistään tai vaimostaan. Sisarpuoli (Kristiina Halttu) on kaksinaamaisin kaikista. Hän rakastaa saarta, mutta hänen on pakko myydä osuutensa, koska tarvitsee rahaa.

Mökkinaapuri (aina yhtä taidokas Eero Aho) ja kirjailija (Emma Parviainen) tuovat näytelmään uusia ulottuvuuksia, joiden avulla Annan henkilökuva laajenee.

Monissa näytelmissä on tätä nykyä keskeisessä roolissa videokuvat ja tapahtumien suora videointi. Sinivalaassa niin livevideointi kuin valmiit kuvat elävöittivät ja laajensivat esitystä hienosti.

Kaikesta kaaosmaisuudestaan huolimatta näytelmä antoi uusia virikkeitä niin ”perhehelvetistä” selviytymisestä, suhtautumisesta toinen toisiimme, ilmastonmuutoksesta, elämästä ylipäätään. Esitys on kiinteästi kiinni ajassa, ihastuttavalla tavalla tsehovilaiseen tyyliin.




                          Eero Aho, Kristiina Halttu, Antti Pääkkönen,
                          Heikki Pitkänen, Elena Leeve, Emmi Parviainen,
                          Timo Tuominen, Esa-Matti Long, Markku Maalismaa
                           ja Elmer Bäck    -  kuvaaja Tommi Mattila

       

Kommentit

  1. Tunnen olevani jälleen niin siunattu avioliittoani, kun tohtori osagiede toi takaisin mieheni, joka erotti minut kanssani hyviä 3 vuorokautta. Olen nimeltä Anneli Jäätteenmäki. Vaikka minulla on suu koko kehossani, ei riitä, että kiitämme tohtori Osagiedea hänen avusta elämässäni. Mieheni oli eronnut kanssani 3 kuukautta ja joutunut olemaan tuskissa ja tuskalla ilman häntä. Joten etsin apua kaikkialta, mutta mikään ei onnistunut, ennen kuin tarkoitin tohtori Osagiedea, jonka kanssa otin yhteyttä verkossa. Selitin tilannetta hänelle ja hän lupasi, että aviomieheni tulee takaisin minuun 24–48 tunnin sisällä, sikäli kuin sydämeni silti lyö hänen puolestaan. Uskoin häneen ja hän valmisti loitsun minulle ja mieheni soitti minulle juuri kun tohtori Osagiede sanoi. Hän vetoaa ja sanoi, että hän tarvitsee minut takaisin ja elämme nyt jälleen onnellisina viimeiset 9 kuukautta. Kaikkien siellä lukevien artikkelini, jotka tarvitsevat apua, tulee ottaa yhteyttä häneen ... Sähköposti: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp and viber puhelinnumeroon +2349014523836

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tikkurilan Teatterin ilmava Niskavuoren naiset

Tikkurilassa vuolaana virtaavan Vantaanjoen kupeella seisoo punatiilinen 1912 rakennettu Tikkurilan Väritehtaan vanha tehdasrakennus Vernissa. Väritehdas lopetti toimintansa 2010 ja Vernissa on nyt Kulttuuritehdas Vernissa, jonka seinien sisällä näytellään, tanssitaan ja tehdään taidetta.
On alkamassa Hella Wuolijoen näytelmä Niskavuoren naiset. Niskavuoren sisäkkö Salli (topakka ja toimelias Maija Teiniranta) on järjestämässä salia vieraskuntoon. Kesken kaiken näyttämön takaseinän verhot alkavat rullaantua ylös ja näemme ikkunoiden takana Loviisan-nimipäiville tulevan vierasjoukon vähitellen käyskentelevän pääovelle. Sieltä he tulevat tohkeissaan rovasti ja ruustinna, apteekkari, Simolan ja Penttilän isännät, opettaja Vainio, Sentraali-Sandra ja koulun vahtimestari Serafiina. Paikalle tulee myös Aarne Niskavuori ja hänen vaimonsa Martta. Kaikki odottavat uteliaina koulun uutta opettajaa Ilona Ahlgrenia.
Hella Wuolijoen näytelmä Niskavuoren naiset esitettiin ensimmäisen kerran Helsing…

Tarvitsemme monen maan kansalaisia

Etiopia, Tunisia, Irak, Viro, Venäjä, Filippiinit, Thaimaa, Ghana, Somalia. Ja jokin muukin maa vielä lisää. Nämä ovat heidän kotimaitaan. He ovat tulleet Suomeen monesta eri syystä. He ovat opiskelleet täällä, saaneet itselleen ammatin. Sillä mitä he ovat olleet kotimaassaan, ei ole enää kovin paljoa merkitystä. He ovat opiskelleet myös suomen kieltä ja saaneet työpaikan. Moni on jo saanut Suomen kansalaisuudenkin.
He ovat töissä Palvelukodissa, missä vierailen läheiseni luona usein. Kun ovea on avaamassa joku heistä, saan ystävällisen vastaanoton, minulta saatetaan kysyä mitä minulle kuuluu ja sitten vaihdetaan yhteiset kuulumiset eli hoitaja kertoo mitä läheiselleni kuuluu. Usein jopa tulee minun kanssani tervehtimään häntä.
Ja näitä ihmisiä, näitä sairaanhoitajia ja lähihoitajia on viikkokausia parjattu ja moitittu. Poliitikot väittävät, että he eivät ole ratkaisu vanhusten hoidon hoitajapulaan. Heidän työnsä laatua on moitittu – vaikka heti kohta selitetään, että kansainvälinen ho…

Kun koronavirus tuli lähelle

Tuijotan lasittunein silmin tv-ruutua. Tuntuu että ääni, joka kertoo koronavirukseen kuolleiden määristä, tarkemmin missä sairaalapiirissä, oliko vanha vai nuori, tulisi hyvin kaukaa. Ihan kuin tieto ei koskettaisi minua.
Mutta se koskettaa. Yksi virukseen menehtyneistä on yhdistystoverini, naapureitteni äiti ja anoppi, heidän lastensa mummi ja aika tuore isomummi. Tunnen hänen miehensä ja toisen poikansa. Olen tuntenut heidät kaikki vuosikausia, kymmeniä.
Voin jakaa monen kanssa muiston iloisesta, ystävällisestä ja uteliaasta ihmisestä. Hän piti laulamisesta, oli aina innokas lähtemään teatteriin, näyttelyihin, museoon ja retkille. Silloin tällöin tapasimme lenkillä. Teatteriretkellämme näin hänet viimeisen kerran. Olimme tehneet matkan teatteriin kimppakyydillä eli meitä oli ollut sairastuneen kanssa monta henkilöä samassa bussissa.
Kun tieto korona-tartunnasta tuli, oletin että nyt ei enää selvitetä kenen kanssa sairastunut on ollut tekemisissä eikä testeihinkään enää pääse. Kumpik…