Siirry pääsisältöön

Täydellinen Making of Lea Kom-teatterissa


Ilakoiva, irvaileva, ilahduttava, innostava! Tätä kaikkea ja paljon muuta on Kom-teatterin kevään uutuus Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Making of Lea. Näytelmässä näytelmäseurue on harjoittamassa Aleksi Kiven Lea -näytelmää esityskuntoon. Kaikki mikä voi mennä pieleen myös menee.

Näytelmässä tapaamme kaikki Aleksis Kiven tuotannon nitistämiseen ja nostamiseen osallistuneet henkilöt. On Emelie ja Karl Bergbom, Emil Nervander, August Ahlqvist, Agathon Meurman, Friedrich Everth.

Aleksi Kivi kirjoitti Lean vuosina 1867 – 1868. Viipurin Suomalainen kirjallisuusseura julkaisi näytelmän 1868 ja Helsingin Suomalainen Seura esitti näytelmän Helsingin Nya Teaternissa toukokuussa1969. Niin Aleksis Kiven kuin Karl Bergbomin oli tarkoitus saada Leasta sekä taiteellinen että taloudellinen menestysnäytelmä. Siitä ei sitten kuitenkaan oikein tullut kumpaakaan.

Juha Hurmeella on ainutlaatuinen kyky elävöittää mennyttä aikaamme, asettaa kansakunnan kaapin päälle asetetut ikonit oikeisiin raameihin. Ahlqvistin ja Kiven torailu ja henkinen voimien mittely on tuttua. Tuttua on sekin että kukaan ei oikein tahtonut ymmärtää mitä ihmeellistä on Kiven kirjoittamassa Seitsemässä veljeksessä.

Sinänsähän ei ole mitään ihmeellistä että aikana jolloin suomen kieli vielä etsi ilmaisuvoimaansa, hanke esittää suomenkielinen näytelmä on varsin kunnianhimoinen. Näytelmäseurueen voimavarat eivät riitä esityksen muovaamiseen. Pääosan esittäjäksi on palkattu näyttelijä Charlotta Raa, joka ei osaa sanaakaan suomen kieltä. Sara Melleri Charlotta Raana esittää ihastuttavan kangertelevalla suomen kielellä vuorosanansa.

Näytelmässä kielten sekasotku on ratkaistu nokkelalla tavalla. On kone joka kääntää vieraat kielen suomen kielelle. Konetta käyttää Bergbomien Lissu-palvelija. Eeva Soivio Lissuna on fiksumpi ja harkitsevampi kuin koko näyttelijäseurue yhteensä.   

Olen tottunut pitämään Karl Bergbomia suomenkielisen teatterin kantavana voimana. Nyt Hurme paljastaa ja komilaiset vahvistavat sen, että kantava voima olikin Emelie (topakka, mutta kuitenkin sopivalla tavalla pehmeä Vilma Melasniemi). Karl on surkea reppana  (hellyttävän liikkis Paavo Kinnunen).

Aleksis Kivi törmäilee ja uhoilee tapojensa mukaisesti, välillä enemmän ja välillä vähemmän päissään. Kukapa tähän rooliin paremmin sopisi kuin Juho Milonoff.
Making of Lea on niitä näytelmiä, jossa kaikki on kohdallaan. Käsikirjoitus täynnä yllätyksiä, uutta ja vanhaa tietoa sopivasti sekoitettuna, ohjaus yllätyksellinen, näyttelijät rooleissaan huippuluokkaa. Ei yhtään tyhjää hetkeä, ei mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Tragikomiikkaa parhaimmillaan!     




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Tarvitsemme monen maan kansalaisia

Etiopia, Tunisia, Irak, Viro, Venäjä, Filippiinit, Thaimaa, Ghana, Somalia. Ja jokin muukin maa vielä lisää. Nämä ovat heidän kotimaitaan. He ovat tulleet Suomeen monesta eri syystä. He ovat opiskelleet täällä, saaneet itselleen ammatin. Sillä mitä he ovat olleet kotimaassaan, ei ole enää kovin paljoa merkitystä. He ovat opiskelleet myös suomen kieltä ja saaneet työpaikan. Moni on jo saanut Suomen kansalaisuudenkin.
He ovat töissä Palvelukodissa, missä vierailen läheiseni luona usein. Kun ovea on avaamassa joku heistä, saan ystävällisen vastaanoton, minulta saatetaan kysyä mitä minulle kuuluu ja sitten vaihdetaan yhteiset kuulumiset eli hoitaja kertoo mitä läheiselleni kuuluu. Usein jopa tulee minun kanssani tervehtimään häntä.
Ja näitä ihmisiä, näitä sairaanhoitajia ja lähihoitajia on viikkokausia parjattu ja moitittu. Poliitikot väittävät, että he eivät ole ratkaisu vanhusten hoidon hoitajapulaan. Heidän työnsä laatua on moitittu – vaikka heti kohta selitetään, että kansainvälinen ho…

Me Rosvolat Tikkurilan teatterissa

Kerttu ja Rosvoloiden auto 

Tikkurilan teatterin esitykset syntyvät suotuisten tähtien alla. Vieläkin jaksan kehua talvella näkemääni Adalmiinan helmeä. Nyt voin siirtää kehumiset teatterin kesänäytelmään Me Rosvolaan. Sini Kolun kirjasarjasta Selja Ahava on dramatisoinut ja Carita Välitalo ohjannut vauhdikkaan ja hauskan esityksen.
Näytelmä on tulvillaan esittämisen riemua ja iloa. Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu on toiminut Vantaalla 25 vuotta. Ja Kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä on näytelty kesäisin vuodesta 1998. Me Rosvoloissa on mukana monta teatterikoululaista isoissa rooleissa, muutamat monessa eri roolissa.
Rosvolan perhe on melkein kuin minkä tahansa asuntovaunulla kesäisin paikasta toiseen liikkuva perhekunta. Heidän tapansa ovat ihan vähän erilaisia kuin tavallisille perheillä, kuten Vainiston perheellä, jonka isä kuntoilee kaiken aikaa, äiti hienostelee ja lapset ovat vallattomia veijareita. Rosvolat menevät karavaanareitten kesätapaamiseenkin. Aika usein he rosvoi…