Siirry pääsisältöön

Monenlaista teatteriklassikkoa

Hieman hämmentyneenä ja toisaalta innokkaana olen etsinyt kuntavaaaliehdokasta jota voisin äänestää. Espoossa uskotaan paljon kokemukseen. Minä en siihen oikein usko. Miten valtuustossa melkein 30 istunut, voi saada siellä aikaan jotain mitä ei ole vielä ehtinyt toteuttaa.
En jaksa kannattaa ajatusta että eläkeikäiset äänestävät kuntien valtuustoihin eläkeikäisiä. Tästä seuraa että jokainen ikäluokka äänestää vain ikätovereitaan. Rohkeus, rehellisyys ja asioihin perehtyminen ovat minun kannattamiani valtteja .
Aivan itsestään selvää on että hän ei saa olla Henrik Ibsenin Peer Gynt, joka uskoo itsestään vain suuria. Ryhmäteatterin modernissa Juha Kukkosen ohjaamassa esityksessä mikään ei ole mahdotonta tälle röyhkeälle ja liikoja itsestään uskovalle lurjukselle. Santtu Karvonen on niin repäisevä ja huikea Peer Gynt ettei voi kuin häkeltyneenä ihailla miehen energiaa.

Melkein narsistinen Peer Gynt
Peer Gynt oli lavalla kaiken aikaa. Puuhasi, hääräsi, matkasi ja murskasi tavalla tai toisella kaiken mihin ryhtyi. Itsekkään ei tiennyt ketä rakastaa ja ketä olla rakastamatta. Häkellyttävintä on miten ajankohtainen ja ikiaikainen Ibsenin Peer Gynt on.
Sitä samaahan on pakko sanoa Shakespearen näytelmistä. Katariina Kaitue on juhlistanut 25-vuotista näyttelijäntaivaltaan Macbethin lady Macbethinä. Janne Reinikainen on rakentanut Macbethistä meidän aikaamme sopeutetun tarinan häikäilemättömästä vallanhimosta Kansallisteatterin suurelle näyttämölle..   
Antti Luusuanniemen Macbethiä on moitittu pehmeäksi ja syrjäänvetäytyväksi. Ehkäpä onkin niin että vallanhimoinen nainen häärää taustalla tarmokkaasti ja keinoja kaihtamatta ja mies saakin sitten esittää sovittelevampaa ja myötäelävämpää vaikka on samaa pahuutta täynnä kuin vaimonsa.


Huikea Arktinen hysteria
Yhtään iloisemmalla mielellä en ollut nähtyäni Kansallisteatterissa Marko Tapion vuosina 1967 ja 1968 ilmestyneistä Arktinen hysteria -romaaneista tehdyn Arto Kahiluodon ohjaaman näytelmän. Romaani oli aikanaan häkellyttävä ja haastava. Ja sitä on näytelmäkin.
Lavalla on yhtaikaa kolmen sukupolven Björkaharrya (Timo Tuominen, Taisto Reimaluoto ja Timo Torikka). Teatterin tekijät kertovat usein että he haluavat esityksellään muuttaa katsojien ajatusmaailmaa ja sitä Arktinen hysteria tei ja tekee. Kun näyttämöllä tapahtuu monta eri asiaa yhtaikaa, hiipii mieleen vähitellen käsitys elämänmenomme mielettömyydestä ja myös sen rajallisuudesta.  
Kaiken keskellä on voimalaitostyömaa. Sen pitäisi edustaa tulevaisuutta ja kehitystä, mutta loppujen lopuksi se on kaikkea muuta.
Esitys on raju ja koskettava, erilainen ja erikoinen, hyvä ja tekisi mieli sanoa erittäin hyvä.  

Naisten päätön törmäily
Teatteri Avoimissa Ovissa eletään naisten ruuhkavuosia Marjo Niemen kirjoittamassa ja Heini Tolan ohjaamassa näytelmässä Keskellä ruuhkaa juoksee nainen. Ruuhkassa todella joutuvat tänä päivänä pujottelemaan pienten ja vähän isompien lasten äidit ja mikseivät isätkin.

Marjo Niemenkin kuvaamat naiset asettavat itselleen liian suuria tavoitteita, vaikka toisaalta haluaisivat antaa periksi, mutta eivät kuitenkaan uskalla. Nora Raikamo, Hanna Seppä ja Kate Viljamaa ovat aidosti häkeltyneitä ja elämässään hieman eksyksissä olevia keski-ikäisiä naisia.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…