Siirry pääsisältöön

Vanhan naisen viikko

Lukiolaisena mieleeni iskostui mielikuva vanhan naisen elämästä. Pääasiassa hän istuskelee keinutuolissa ja seurustelee mukavien ihmisten kanssa. Keittelee silloin tällöin kahvit ja hoitelee kukkia.

Kävin katsomassa äidin tätiä Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa, minne hän oli joutunut/päässyt lähes 80-vuotiaana, kun kotona selviytyminen ja toistuvat angiinat olivat 1960-luvun alussa selkeä syy saada apua. Lyyti-täti oli minun mielestäni ihan tyytyväinen oloonsa. Kävihän Tapio Rautavaarakin aina silloin tällöin laulamassa Koukkuniemessä. Laulaja muisti entisen naapurinsa Helsingin Oulunkylästä. Täti oli asunut miehensä kanssa Oulunkylässä ennen sotaa muutaman vuoden. Palasivat sitten Tampereelle.

Mielikuvani vanhan naisen elämästä ei kyllä kovin paljon vastaa todellisuutta:
-       
           Maanantaina aamupäivällä seniorijooga ja illalla valokuvien valintaa ja seulomista Pitäjänmäen työväenyhdistyksen 100-vuotishistoriikkiin. Olen historiikki-toimikunnan puheenjohtaja.
-       
Pitäjänmäen työväenyhdistyksen naisjaoston ompelukerho 
    
      Tiistaina kiirehdin aamupäivällä Helsingin keskustaan hoitamaan tyttären perheen asuntoasioita. Kun kerran olin keskustassa hoidin kaikenlaisia kauppa-asioita. Stockmannilla en osannut muuta kuin ajella liukuportailla osastolta toiselle. Paljon jouhevammin kävi asioiden hoito, kun siirryin bussilla keskustasta Selloon. Minusta on tullut jo niin espoolainen. 
-        
     Keskiviikkona ensin aamulla käsi- ja muutakin jumppaa aurinkoisella parvekkeella. Elisan kanssa – tai oikeastaan Elisa – korjasimme liian leveän pöytäliinan kapeammaksi, lounas alulle ja sitten Kerttu, 8 v. Viikistä koulun jälkeen meille. Leppävaaran maauimalassa vietimme kolme ja puoli tuntia, samana päivänä kävijöitä oli kaiken kaikkiaan 3840. Illan suussa piti Kerttu viedä takaisin Viikkiin.
-       

     Torstaina oli siivouspäivä - tein hyvin perusteellisen imuroinnin ja vaihdoin lakanat ja pesin pari koneellista pyykki ja mankeloin. Puolelta päivin oli Enskalla ajokortin voimassa olon varmistamiseksi ensin muistitesti ja sitten lääkärin tutkimus Leppävaaran terveysasemalla, vastaanottojen välissä kävimme lounaalla Robape-kahvilassa. Illan suussa piti vielä käydä ruokaostoksilla Ristikossa.
-        
     Perjantaina oli Viikon toisessa normaalikoulussa Kertun, ekaluokkalainen ja Karlan, kuudes-luokkalainen kevätjuhla. Karlan luokalla oli hauska ”jumppaesitys”. Kaikki kuudesluokkalaiset saivat lavalla omalta opettajaltaan kauniin punaisen ruusun. Kaisu tarjosi lounaan jälkeen maukkaan lounaan ja hyvää mansikkakakkua.


-        
           Lauantaina aamulla Maarit ja Jukka tulivat aamiaiselle. Ennen aamiaista ehdin jumpata. Yritän saada niskaani kuntoon säännöllisella jumppaamisella. Käsipainot painavat vain kaksi kiloa - mutta kumminkin. Päivällä kävimme Enskan kanssa Sellossa: minulle oli postissa kirjapaketti ja pientä ostettavaakin kertyi reppuun niin kuin aina. Ei kannata tyhjin käsin kaupasta kotiin tulla. Elisa ja Matiaskin poikkesivat. Illalla katsoimme tv:stä elokuvan Amerikan presidentti. Muutaman jakson ehdin viikon mittaan katsomaan House of cards -sarjaa. Aloitin uudestaan ja tarina kyllä imaisee mukaansa.



-        


           Sunnuntaina kävimme Haagan Alppiruusupuistossa. Kaksi viikkoa sitten menimme sinne Maaritin ja Enskan kanssa toivorikkaina. Kukkia oli vain muutamia, nyt sitäkin enemmän. Siellä kukoistivat alppiruusut, atsaleat ja suopursut. Salla Simukan Valkea kuin lumi imaisi mukaansa – vaikka kyllä saunan ja siika-lounaan jälkeen pienet päiväunetkin olivat paikallaan. Tennistäkin ehdin katsoa tv:stä.

En sittenkään osaisi kuvitella rauhallista kiikkutuoli-elämää – vielä. Olen iloinen ja kiitollinen että jaksan tehdä kotitöitä, leipoja ja laittaa ruokaa, tehdä parin tunnin kävelylenkkejä, lukea ja kirjoittaa, puuhata lastenlasten kanssa.  

      





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…