Siirry pääsisältöön

Arvoton vai arvokas


Näin kesäkuun Tanotorvessa. 

Haluan vanheta arvokkaasti, sanoi ystävämme parikymmentä vuotta sitten. Ihmettelin mistä moinen toivomus oli tullut vähän yli 60-vuotiaan miehen mieleen. Nyt ymmärrän!
Mahdollisuudet toiveen toteutumiseen olivat aikanaan melkein mahdolliset.


Olin 1980-luvun puolivälissä hoidettavana Keravan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Olin selkeästi henkilökunnan mielestä mieluinen potilas, koska oli nähtävissä että toivun ja kotiudun aikanaan.

Istuessani illalla tv-huoneessa, parista potilashuoneesta soitettiin kellolla apua, mutta kukaan ei mennyt. Kun hoitaja sitten aikanaan oli käynyt katsomassa mikä on hätänä, kysyin miksi vasta nyt menitte. ”Ainahan ne soittavat turhaan!” Aamiaiselle komennettiin tuntia ennen kuin sitä ehdittiin jakaa meille, jotka pystyimme liikkumaan omatoimisesti. Mitä vanhempi potilas sitä varmemmin hänelle huudettiin. Vaippaongelmia ja muita hoitoharmeja en nähnyt, koska minut oli laitettu yhden hengen huoneeseen.       

Asiallista hoitamista näin kun isääni ja äitiäni hoidettiin 1990-luvun lopulla Tampereella. Nyt sekin hoitolaitos, jossa isäni oli viimeiset aikansa, on lopetettu. Meidän on määrä vanheta kotonamme ja selviytyä omin neuvoin. Lohdutukseksi kerrotaan, että hoivarobotit ja tietotekniikka ovat tulossa avuksi.

On vaikea ymmärtää miksi kukaan ei tee mitään, vaikka kaikki tietävät, että asiat ovat päälaellaan. Jospa olimme väärässä, kun halusimme että yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Jospa onkin nurinkurista vaatia mahdollisimman korkeatasoista lääketieteellistä hoitoa ja lääketieteellisiä operaatioita. Elämme kauan koska meidät tehohoidetaan selviytymään yksin kotona satunnaisen ja pikaisen kotiavun turvin. Ei siinä auta suihkutuolit, kaiteet, nostolaitteet, pissapöntöt, kestovaipat, sairaalasängyt. Eikä aina omaishoitajakaan. 

Mutta minä uhmaan ja yritän omatoimisesti pitää itseäni vireänä. Ja jos ja kun en muuta keksi, ryhdyn viettämään kulttuurikesää. 

Ei tuntuisi kesä kesältä, jollen olisi mukana Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kesäretkellä Heinolan kesäteatteriin. Lavalle nousevat tänä kesänä Jaakko Saariluoman luotsaamina Risto Kaskilahti, Pertti Sveholm, Kari Heiskanen, Anna-Maija Tuokko, Sari Puumalainen ja Eero Saarinen. Voi veljet kertoo veljeskolmikosta, joka sotkee tuttava-pariskunnan aikeet lapsen adoptoimisesta. Virkavaltakin tulee apuun.

Nähty on jo Tuusulassa Jäniksen vuosi ja Tampereella Reinikainen. 

Suomenlinnan kesäteatteri on monen muunkin kuin minun kesäinen retkikohde. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta William Shakespearen kuolemasta ja Ryhmäteatteri kunnioittaa sitä Suomenlinnassa Kesäyön unella. Näytelmässä ateenalaiset nuoret eksyvät keijujen ja maahisten asuttamaan taikametsään. Seikkailujen lomassa katsoja huomaa että unennäkö ja kuvitelmat ovat ehkä juuri ne voimat, jotka muokkaavat maailmaa ja ihmiskohtaloita.  Näytelmän ohjaa Esa Leskinen ja eri rooleissa nähdään Minna Suuronen, Robin Svanström, Noora Dabu, Aarni Kivinen ja Sari Mällinen.

Sitten lisäksi muutama taidenäyttely, museokäynti ja konsertti. Puhumattakaan kirjoista ja elokuvista. Kyllä sitä sitten jaksaa syksyä odottaa. Ja yrittää olla arvokas vanhus.    


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…