keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Minäkin konmaritan

On hauska kun huomaa olevansa ajan hermolla. Olen viime viikot konmarittanut paljon ja aika innokkaastikin. Vielä kolme viikkoa sitten en tietänyt missä asun huhtikuussa enkä liioin ollut kuullut konmarittamisesta mitään.

Tiesin että muuttaminen talosta, jossa olemme asuneet liki kolmekymmentä vuotta, vaatii suurta mullistusta. Joudumme luopumaan runsaista säilytystiloista, komeroista, kellarista, autotallin parvesta ja lukuisista kirjahyllyistä. Tämä kaikki tietää että on karsittava kirjoja, vähennettävä astioita, lajiteltava vuosikymmenien lehtileikkeet säilytettäviin ja poisheitettäviin, tehtävä jotain valokuville, seinälautasille, postikorttikokoelmille, postimerkeille, rahoille ja monenmoisille muille tavaroille ja vaatevarastolle.

Noitalautanen joka ei vielä ole mennyt kaupaksi
lähiseudun nettikirpputoreille. Niitä on kuusi. 


Kunnes tyttäreni kertoi että hän on konmarittanut kotiaan muuttoa varten ja muutenkin. Vaatteetkin ovat komeroissa uudella tavalla viikattuina ja järjestettyinä. Eihän sellaista verbiä kuin konmarittaminen ole edes olemassa!

Konmarittaminen juontaa alkunsa japanilaisen Marie Kondon kirjasta KonMari siivouksen elämänmullistava taika (Bazar 2015, 222 s.) Kirja neuvoo hyvin yksityiskohtaisesti keinot millä pääsemme eroon ylimääräisistä tavaroista. Jokaiselle jolla on hyvät säilytystilat on paljon tavaroita, joita ei koskaan käytä. Niitä säilyttää vain sen takia, ettei ole viitsinyt, jaksanut tai ehtinyt tehdä niille mitään.

Tyttäreni oli ammentanut uudet taitonsa ja ajatuksensa tästä kirjasta.
Myönnän että kirjan ohjeet tuntuivat välillä hieman lapsekkailta, mutta kummallisesti japanilaisnaisen ohjeista sai puhtia ja ideoita siivoukseen.


KonMari


En ole vielä levittänyt koko vaatekaapin sisältöä lattialle ja valinnut siitä pois ne vaatteet jotka aioin säilyttää. Kummasti asia kaihertaa mieltä joka kerta kun avaan kaappien ovia. Olisiko seillä sittenkin vielä jotain mistä voisi luopua! 


Jos joku vielä väittää, ettei lukemisesta ole hyötyä, joutuu nyt perumaan sanansa. Avoin mielipide ja lähes pakkotilanne pakottavat joustamaan ja omaksumaan uudenlaista ajattelutapaa ja jopa toteuttamaan lukemaansa.   

Kerrankin omat tekemiset ja muoti-ilmiö ajoittuvat hyvin yhteen.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti