Siirry pääsisältöön

Tammikuun ruuhkaa

Moni elää ruuhkavuosia. Näin media väittää. 

Onko tässä ruuhkan ainekset? Kirjoja, vaatteita ja astioita ja muita tavaroita kirpputorille Fidaan. UFFin laatikkoon, roinaa Sortti-asemalle, kirjeiden, korttien ja papereiden setvimistä, viikonloppu Tampereella, toinen Berliinissä. Ja kaiken kruununa torikipeä kantapää, jolla ei tohdi oikein edes astua.

Sitten vielä pitää miettiä mihin kohtaan Helmetin eli pääkaupunkiseudun kirjastojen kirjahaastetta mikäkin kirja sopii. Sitten pitäisi kirjoittaa pari juttua ja tätä blogiakin pitäisi joskus muistaa jutuillaan. Ja koti on pidettävä kunnossa kun ei tiedä koska mahdollinen asunnonostaja haluaa nähdä elämänsä kodin.




Eläkevuosista haaveileva 55-vuotias kertoo miten hän sitten eläkkeellä viettää päivänsä juuri niin kuin itse haluaa: matkustaa, hankkii uusia harrastuksia, aloittaa monipuolisen ja monimuotoisen kuntoilun, käy teatterissa, taidenäyttelyissä, konserteissa, elokuvissa, saa uusia ystäviä, hoitaa lapsenlapsiaan, järjestää ystävilleen erilaisia juhlia.

Kaikki tylsä ja säännönmukainen katoaa elämästä. Ei tarvitse käydä kaupassa, laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, mankeloida ja silittää, parsia ja korjata, hoitaa asioita, käydä hammaslääkärissä, verikokeissa, ostaa kukkamultaa ja kalkkitabletteja.
Kaikki tavanomainen ja arkipäiväinen katoaa elämästä.





Onneksi olen ollut oikea eläkeläinen ja viettänyt viikonloppuni Tampereella ja Berliinissä. Tampereella onneksi kiipeilypaikan liput oli loppuunmyyty, joten saimme Tiitin ja Liisan ja Kaisun kanssa vain ihastella kun nuorempi polvi kapusi ja kiipesi. 

Berliinissä piti kolmena päivänä kävellä jokaisena 17 000 askelta, Siinä ehti nähdä paljon. Ja saada kantapäänsä kipeäksi, nyt ei sitten paljon hilluta. 

Sightseeing-bussista ihailimme kaksi tuntia Berliinin maisemia ja paikkoja. Ehdimme neljässä päivässä käydä Alexander Platzilla ja Brandenburger Torilla, Berliinin muurin muistomerkillä, Berliinin museossa, Tuomiokirkojaa ja Gedächnis-kirkossa, TV-tornissa ja valtiopäivätalossa. Päivät olivat sumuisia joten kovin kauas emme nähneet. 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…