Siirry pääsisältöön

Meitä on moneksi

Kukaan ei käynyt kysymästä meiltä saako kotikatumme toisella puolella olevan entisen kauppa/kioskirakennuksen muuttaa moskeija-rukoushuoneeksi. Kukaan ei kysynyt voiko naapurostoon perustaa kodin kehitysvammaiselle. Ei sitäkään käyty esittelemässä että lähitalossa ryhdytään hoitamaan moniongelmaisia lapsia ja toisessa kuntouttamaan perheitä, joiden elämä ei ole ihan kohdallaan. Eikä sekään vaadi etukäteislupaa, että lähellä hoidetaan huonokuntoisia vanhuksia.

Naapurostooni kuuluu monenlaisia ihmisiä, toiset vain tulevat ja menevät, mutta parkkeeraavat autonsa kotikadulleni tai liikkuvat sillä jalan. Kaiken tämän keskellä tuntee olevansa osa moninaista yhteisöä.

Kahden pakolaiskeskuksen perustaminen parin kilometrin päähään merkitsee vain asujamiston entistä monipuolisempaa rakennetta. Tosin pakolaiskeskuksen asukkaat ovat nuoria miehiä.

Kun Pitäjänmäen kirkolla käsiteltiin pakolaiskeskusten tuloa alueellemme, oli kuultavissa monenlaista mielipidettä. Pelko on hiipinyt monen mieleen. Puhuttiin naisten turvassa kulkemisesta, miesten joutilaisuuden mahdollisesti mukanaan tuovista ongelmista, suomen kielen opettamisen hitaudesta, asunnon arvon laskemisesta. Siinä tohinassa unohtui että monenlaista häikkää me kanta-suomalaisetkin saamme aikaan

Enpä minä sen paremmin kuin moni mukaan ikätoverini hiippaile illan pimeydessä lähimetsien poluilla ja teillä. Kukaan ei korottanut ääntään ja kertonut millaista kohtelua saavat osakseen jopa lapset. jotka ihonväriltään ovat erilaisia kuin me täällä aina asuneet. Ennakkoluulomme jopa rapsahtavat niidenkin niskaan, jotka ovat täällä syntyneet ja puhuvat suomen kieltä ihan yhtä sujuvasti kuin kuka tahansa meistä.  

Meidän helsinkiläisten elämänmenosta saa hyvän läpileikkauksen Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Kummitusjunassa istutaan metron penkillä ja edetään Mellunmäen asemalta Ruoholahteen. Onneksi ei tarvitse mennä Espooseen asti. Sinne kun ei vielä pääse metrolla. Lauri Maijalan ja Sinna Virtasen näkemys metroasemien varrella asuvien elämästä on karua ja hätkähdyttävän kummallista. Siinä menossa ei kysytä missä on syntynyt ja miksi oikein elää Suomessa. Nykyteatteria joka ei ole tarkoitettu heikkohermoisille.

Oopperan kummituksen pitäisi olla Suomen Kansallisoopperassakin satuolento. Mutta kun väliajalla värjötteli ilman päällysvaatteita oopperan oven ulkopuolella pimeässä hyisessä illassa, alkoi pakostakin uskoa että Oopperatalossa asuu kummitus. Palokello alkoi soida tauotta väliajalla. Siinä ihmeteltiin mikä palokelloon on tullut, kunnes joku vahtimestareista alkoi hätistellä meitä ulos. Kesti minuutteja ennen kuin kuului kuulutus, joka vaati kaikkia poistumaan talosta ja käyttämään hätäuloskäyntejä. Niitä ei kyllä näkynyt missään!

Onneksi hälytys koski henkilökunnan tiloissa olevan hissin konehuoneen antamaa hälytystä eikä näyttämölle näyttävästi ennen väliaikaa pudonnutta ja liekkeihin leimahtanutta kattokruunua Oopperan kummituksen huippuhienossa esityksessä.


Esitys jatkui ja saimme nauttia ihanuuden loppuun asti. Esityksen ylistäminen on tarpeetonta koska kaikki liput on jo myyty loppuun – lisänäytöksetkin. Turhan harva siis voi hakea vastinetta verorahoilleen Oopperasta. Voisihan esitystä pyörittää niin monta kertaa että kaikki halukkaat pääsisivät sitä katsomaan. 

Jos olit lukenut tämän Tanotorvesta, lukemisesi oli vain vanhan kertaamista, mutta kuitenkin kiitos että haluat pysyä ajan tasalla siitä mitä teen ja ajattelen. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…