Siirry pääsisältöön

Muistot talteen

Intian matkan jälkeen tilasin toista sataa valokuvaa ja sitten alkoi kova valinta. Olen keväästä 2004 saakka harrastanut skräppäämistä. Enää en liimaa valokuvia albumiin ja laita muita matkaan liittyviä papereita eri kansioon. Nyt yhdistän kaiken. Tarvitaan melkoinen määrä papereita, koristeita, paperileikkuri, liimanauhaa, koristenauhaa, nappeja ja vaikka mitä. 




Kansioita on vuosien mittaan kertynyt aika monta. Onneksi Enska suhtautuu myötämielellä harrastukseeni. Tavarat saavat olla päiväkaupalla levällään olohuoneen pöydällä. 


Näin iloinen Elisa tuli Köpiksen koneesta 

On ilo viettää pääsiäistä, kun Elisa on meillä kyläilemässä. Tänään olimme Elisan ja Kertun kanssa aamupäivällä Mäkelänrinteen uimahallissa. Sain vesijuosta rauhassa, kun tytöt temmelsivät  lasten altaassa. Elisa jaksoi hyvin. Karla ja Kaisukin piipahtivat. 

Huomenna Elisa pitää Karlalle ja hänen kolmelle ystävälleen askartelukurssin. Se on jatkoa jouluiselle kurssille.

Viime päivinä olen pohtinut Facbookin syvintä olemusta. Moni ikätoverini on FC-kaverini, mutta ei koskaan kirjoita riviäkään. Eikä varmaan ole aiheellistakaan. Vähitellen minulle on selvinnyt että tarkoitus on keksiä tai löytää sellainen videon pätkä tai muu juttu, joka sitten välitetään muille. Löydön avulla todistetaan että olen ajan tasalla ja  löydän netin uumenista sellaista, mitä muut eivät ole löytäneet tai keksineet sellaisen olemassaoloa. 


   
Viisi vuotta sitten ostin Hilleviltä ensimmäisen pääsiäiskoristeeni. Se viettää suurimman osan vuodesta aikaansa meidän kellarissamme, mutta on nyt taas päässyt ilahduttamaan meitä pianon päälle. 

Panu Rajalan Lavatähti ja kirjamies on luettu. Rajala on hyvä kirjoittaja ja hyvä analyysin tekijä. Häiritsee kun tietää että kirjoittaja tietää miten tarina loppuu. Monta kertaa Rajala vihjaakin, että hänen olisi pitänyt havaita ajoissa ilmassa olevat uhkatekijät. Soljuvasti  etenevää tarinaa on hauska lukea, mutta samalla äärettömän hämmentävää. On aika uskaliasta paljastaa entisestä aviopuolisostaan kaikki. 

Lukijana koen olevani tirkistelijä ja samalla kyselen miksi kirja on kirjoitettu ja ennen kaikkea miksi se on julkaistu. Arvostan Panu Rajalaa, entistä opettajaani yliopistolta. Eikä arvostus tästä mihinkään horju, mutta kummallisen tyhjän olon kirja jätti. Vähän niin kuin facebookin selailuun käytetty aika. 

  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…