LM-Mummin maailma

Ryhmäteatterin tulkinta Kjell Westön hienosta romaanista Missä kuljimme kerran on kesäteattereittemme helmi. Ohjaaja Riikka Oksasen ja näyttelijänjoukon vaativa työ on kannatella katsoja näytelmän avulla 1910-luvulta aina toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Vuoden 1918 tapahtumat koskettavat jokaista näytelmän henkilöä olivatpa he sitten valkoisten tai punaisten puolella. Punaisista tutustumme jalkapalloilija Alluun (Ville Heiska) ja hänen isäänsä Eccuun (Juha Kukkonen). Allu ei porvareitten houkutteluista välitä, vaan vastaa kieltävästi kun houkutellaan porvariseuran riveihin. Syntyperänsä mukaan Eccu (Santtu Karvonen), Lucie (Satu Tuuli Karhu) ja Cedi (Miiko Toiviainen) valitsevat valkoisten joukot. Näiden kahden rintaman välillä liikuskelee ja kirjoittaa toimittaja Ivar (Juha Kukkonen). Teatteri esiintyy Suomenlinnassa Hyvän Omatunnon linnakkeessa, lähellä punavankien vankileiriä. Toukokuussa 1918 perustetulla leirillä oli enimmillään 8 000 vankia. Suomenlinnan ja sen saa...

Kesä on monelle meistä muutakin kuin järvenranta, hyttyset ja grillimakkara. Linnanmäki, Särkänniemi, festarit Kesärauhasta Ruisrockkiin, Naantalin musiikkipäivät, Savonlinnan oopperajuhlat, Porin jazz, Salmela, Purnu, Mäntän taideviikot, Naivistit Iittalassa. Tarjontaa on kaikenikäisille niin kulttuurin saralla kuin urheilussakin.   Rakkainta harrastustani teatteria on helppo harrastaa kesälläkin. Valittavana on nähtävää ja koettavaa sadoissa kesäteattereissa.   Suomenlinnan kesäteatterissa esitetään Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaanista Riikka Oksasen dramatisoima ja ohjaama näytelmä. Näytelmässä eletään yleislakon 1905 vuodesta 1930 luvulle saakka. Helsinki kasvaa ja yhteiskuntaluokkien väliset jännitteet kärjistyvät. Tekijöiden mukaan näytelmä on myös kunnianosoitus ihmisille, jotka kerran kulkivat samoilla Helsingin kaduilla, joille me kuljemme nyt.   Helsinkiläisessä Kivinokan kesäteatterissa nähdään laulunäytelmä Myrskyluodon Maija. Tarina on tuttu...

  Tampereen Komediateatteri on valinnut takuuvarmaksi näytelmäkseen Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin. Näin esityksen Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Waltari kirjoitti näytelmän naisia hurmaavasta ja huijaavasta Gabrielista, kun näyttelijä Helge Ranin pyysi kirjailijaa kirjoittamaan hauskan kiertuenäytelmän. Sen oli määrä olla intiimi komedia, jossa on yksi lavastus, kolme naisroolia ja yksi suuri miesrooli. Tehokas Waltari kirjoitti samaan aikaan näytelmän Noita palaa elämään ja ryhtyi näytelmien valmistuttua kirjoittamaan Sinuhe egyptiläistä. Gabriel, tule takaisin nähtiin ensimmäisen kerran Helsingin Kansanteatterissa toukokuussa 1945. Näytäntökaudella 1945 – 1946 sitä esitettiin 17 suomalaisessa teatterissa. Kansallisteatterissa näytelmää esitettiin vuosina 1994 – 1996. Syksyllä 2018 Gabriel (Sampo Sarkola) hurmasi naisia Kansallisteatterin Willensaunassa. Eikä Waltarin Gabriel ole vieläkään menettänyt viehätysvoimaansa. Niin vakuuttava oli Kristo Salminen ilmaantu...

Kansallisteatterin Toisessa tasavallassa (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen) käydään läpi Suomen poliittisia tapahtumia vuosilta 1944-1989. Ennen muuta katse oli koko ajan Urho Kekkosessa. Näytelmässä oli vanha Kekkonen (loistava Vesa Vierikko) ja nuori Kekkonen (miltei yhtä loistava Janne Reinikainen). Leskisen Ensimmäisessä tasavallassa keskityttiin presidentti K.J. Såhlbergiin. Pakko on lainata Janne Reinikaisen kertomaa Kalle Holmbergista ja Kekkosesta. Holmbergin mukaan Kekkonen oli dandy ja jätkä (HS 13.2.2026). Eli Ståhlbergilla ja Kekkosella ei historian kirjoituksenkaan valossa ollut paljonkaan yhteistä ja aikakin oli aivan erilainen. Näyttämölle vyörytetään kymmeniä politiikkoja, joka joko vaativat uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, puolustavat omia näkemyksiään tai yrittävät vimmatusti pysyä Kekkosen perässä idän suhteiden hoitamisessa. Oli selviydyttävä kylmän sodan vuosista, yöpakkasista, noottikriisistä, Tsekkoslovakian miehityksestä. Näytelmän seuraamista h...

Teatteri Avoimet Ovet on muuttanut Erottajalta Itäiselle Teatterikujalle Kansallisteatterin Omapohja-näyttämön entisiin tiloihin. Avajaisnäytelmäksi on valikoitunut Rosa Liksomin romaaniin perustuva Everstinna. Liksomin romaani on kertomus nuoresta naisesta, joka rakastuu silmittömästi vanhaan everstiin, hurahtaa miehensä seurassa natsismin ja Hitlerin vankkumattomaksi ihailijaksi, kokee että sota on parasta mitä hän tietää.  Aikaa myöten ihaillusta miehestä paljastuu väkivaltainen ja häikäilemätön aviomies. Rosa Liksomin Everstinna on kertomus Lapissa eläneestä Annikki Kariniemestä (1913 -   1984). Kariniemi työskenteli Lapissa opettajana, alkoi kirjoittaa 1950-luvulla ja jättäytyi päätoimiseksi kirjailijaksi aika pian. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli 30 teosta. Häntä on pidetty ensimmäisenä lappilaisena naiskirjailijana.   Kariniemi ehti olla naimisissa kolme kertaa.     Susanna Airaksisen sovittaman ja ohjaaman Everstinnan ensi-ilta oli Helsingin Kau...

Ryhmäteatterin The Poet of Finland on sitä tasokasta ja puhuttelevaa teatteria mitä Ryhmis parhaimmillaan on ja mitä teatterin uusi johtaja Riikka Oksanen näytelmän ohjaamisella vahvistaa.   Aina Bergroth on kirjoittanut näytelmän alaotsikolla Saarikoski ja minä. Lähteenä on ennen muuta ollut Tuula-Liina Variksen romaani Kilpikonna ja olkimarsalkka (WSOY 1994).   Näytelmä kertoo Pentti Saarikosken (2.9.1937-24.8.1983) ja Tuula-Liina Variksen (s. 30.6.42) myrskyisästä avioliitosta vuosilta 1967-1975. Tuula-Liina oli tutustunut Pentti Saarikosken tuotantoon ja ihastunut runoihin ja ensitapaamisen jälkeen myös mieheen. Siitäkin huolimatta, että runoilija pummasi rahaa ja haisi niin pahalle, että ensimmäiseksi Tuula-Liina kylvetti miehen asunnollaan. Näytelmä riisuu Saarikosken runoilijan viittaa pala palalta hänen hartioiltaan. Runoja syntyy mutta kaoottisen elämän kustannuksella. Alkoholi ja sairaus nimeltä alkoholismi on välillä nujertaa luomiskyvyn, mutta aviovaimo on ka...

Espoon Teatterin Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen on raju, koskettava ja häkellyttävä näytelmä. Pipsa Lonka on koonnut näytelmänsä ainekset Yhdysvaltain Neitsytsaarilla 1965 tehdystä eläinkokeesta, jossa opetettiin englannin kieltä Peter-nimiselle delfiinille. Peter asui nuoren Margaretin kanssa meren rannalla talossa, jonka huoneet oli vuorattu niin, että niihin voitiin laskea vettä. Peterin tarina on kerrottu 2014 ilmestyneessä dokumentissa The Girl Who Talked to Dolphins. Kokeilu kesti vain puoli vuotta, koska rahat loppuivat. Peter siirrettiin Miamiin, missä hän joutui elämään ahtaassa altaassa. Delfiini päätti kokeilun tekemällä itsemurhan. Dokumentin kuvauksen mukaan hän lopetti hengittämisen. Espoossa keskellä lavaa on sininen uima-allas ja sen molemmin puolin pukuhuoneet. Lavaa ympäröi kolme seinää, joilla välillä seurataan delfiinistä kertovaa dokumenttia,   välillä saadaan muuta tietoa tai katsoja joutuu lukemaan sanoja, jotka kuvaavat tilanteita jop...

Helsingin Kaupunginteatterin Komedia pankkiryöstöstä vaatii niin näyttelijäjoukolta, tekniseltä henkilökunnalta kuin katsojiltakin herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Niin vauhdikasta oli meno näyttämöllä. Aikaisemmin on näytelmän brittitekijöiltä Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shilelds nähty Kaupunginteatterissa komedia Näytelmä joka menee pieleen.  Menestyneiden musikaalien ohjaaja Samuel Harjanne on rakentanut herkeämättömällä vauhdilla etenevän tarinan siitä mitä tapahtuu kun Unkarin prinssi Ludvig saapuu 1950-luvun lopulla Suomeen ja hänen miljoonien markkojen – elettiin vielä markka-aikaa – arvoinen timanttinsa talletetaan Hakaniemen osakepankkiin.    Pankin työntekijöiden kyvyt puhkeavat kukkaan, kun he pääsevät säheltämään. Ja lisää sekasotkua tuo rikollisjoukkio, joka aikoo varastaa timantin. Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on nähty vuosien varrella vauhdikkaita ja juonen käänteiltään yllättäviä farsseja. Farssissa tarvittavat lukuisia ovia ja nii...

Teatteri Jurkka on kevään ohjelmistoa markkinoidessa kertonut, että William Shakespearen Myrsky ei ole tavallista Shakespearea. Eikä esitys sitä todella olekaan. Kaikki alkaa kun Martti Suosalo lausuu tekstiä Paavo Cajanderin suomennoksesta.  Suosalo kertoo että Cajander on kuollut 1913 ja tarkistaa vielä yhdeltä katsojalta pysyykö tämä mukana. Eipä taida pysyä.    Esityksen pohjana on Myrskyn tarina. On saari, jolle myrskystä selviytynyt Milanon herttua Prospero (Martti Suosalo) päätyy tyttärensä Arielin (Minttu Mustakallio) kanssa. Saari ei vastoin isän ja tyttären oletusta olekaan autio. Siellä he tapaavat Arielin (Marc Gassot). Ariel tulee tutuksi katsojille jo ennen esityksen alkua. Hänen tehtävänsä on imuroida roskat pois huoneteatterin pikkuruiselta lattialta ja lämpiötiloista. Tarinan kertomiseen tarvitaan myös prinssi Ferdinand (Tuukka Leppänen). Esityksen ohjaus, sovitus, lavastus ja äänisuunnittelu on Erik Söderblomin käsialaa. Pukusuunnittelija on Marja Uu...

Helsingin Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä päästään Kurtturuusut-näytelmän ensi hetkillä Vintage-myymälään, johon neljä naista on kokoontunut vaihtamaan kuulumisia. Kaikki neljä ovat yli 70-vuotiaita, hyvinvoivia ja taloudellisesti itsenäisiä. Aviomiehet ovat kuolleet ja nyt naiset voivat mielensä mukaan rakentaa omaa elämäänsä. Kurtturuusut perustuu Pirjo Tuomisen samannimiseen romaaniin. Romaanin johdannossa kerrotaan: Kurtturuusu eli kurttulehtiruusu on saanut latinalaisen nimensä sanasta rugosus, joka tarkoittaa kurttuista ja viittaa lehtien kurttuiseen pintaan. Kurtturuusun Rosa rugosa -laji sekä sen valkokukkainen muoto on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarha-kurtturuusut eivät ole säätelyn piirissä.           Naiset ovat alkaneet nimittää ryhmäänsä leikillisesti kurtturuusuiksi. Näyttämöllä on neljä upeaa kurtturuusua: Sari Havas, Helena Haaranen, Aino Seppo ja Leenamari Unho.   ...

Helsingin Kaupunginteatterin Hildur-näytelmä täydentää Satu Rämön romaanihenkilön elämään tutustumista hienosti. Ensin oli huippusuosittu romaani, sitten Turun Kaupunginteatterin huikea näytelmä syksyllä 2024, sitten tv-sarja ja nyt uusi näytelmä. Arena-näyttämöllä näemme tiukasti ensimmäiseen Hildur-dekkarisarjan kirjaan perustuvan näytelmän. Turun esitystä varten dramaturgi Satu Rasila tarvitsi kolmen romaanin tapahtumat ja nyt riittää vain yksi kirja. Ja hyvä niin. Dramaturgina on ollut myös Ari-Pekka Lahti. Tällä kertaa pystyy katsoja paneutumaan syvällisemmin islantilaispoliisin (Elena Leeve) ja hänen koko työyhteisönsä elämään. Oman lisänsä siihen tuo suomalainen Jakob (Paavo Kinnunen), villapaitoja kutova lapsensa huoltajuuskiistaa läpikäyvä harjoittelija. Heti alussa selviää sekin että poliisiharjoittelija pelkää lentämistä.   Olin hyvin epäileväinen Hildurin esittämisestä Arena-näyttämöllä. Ennakkoluuloni oli väärä. Lavastus (Antti Mattila), valosuunnittelu (Petteri He...

  Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön Muistopäivä on rouhea ja ravisteleva näytelmä. Viisi vuotta sitten aloitettiin Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimus. Se valmistuu lähiaikoina. Kansallisteatterin kotikirjailija Elli Salo on saanut tutkimuksen aineiston käyttöönsä ja kirjoittanut siitä näytelmän, joka kertoo seitsemän loikkarin  kohtalosta Venäjän armottomissa olosuhteissa. Näytelmän on ohjannut Riikka Oksanen. Joukosta vain Heino (Miiko Toiviainen) on vakaumuksellinen kommunisti. Toisia ajaa Venäjälle lupaukset työstä ja ennen kaikkea ruoasta. Neuvostoliittoon pakeni vuonna 1918 kaiken kaikkiaan 12 000 punaista. 1930-luvulla rajan yli pakeni tai siirtyi paremman elämän toivossa 15 000 henkilöä. Kanadasta ja USA:sta muutti Venäjälle noin 5 000 suomalaista.    Helsingistä pakomatkalle lähteneet maksavat viimeisillä rahoillaan venematkan Inkerinmaalle. Vene hajoaa ja loikkarit päätyvät Leningradiin. Sieltä heidät siirretään sinne missä tar...

Ryhmäteatterin Rosettan kivi on huikea sukellus menneisyyteen. Tutkijoiden mukaan lähes kaksisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkamista on Rosettan kiveen tallennettu sama teksti hieroglyfeillä, muinaisegyptillä ja muinaiskreikalla. Kivi löydettiin Napoleonin sotaretkellä sotaretkelllä vuonna 1799. Nykyisin sitä säilytetään British Museumissa Lontoossa. Edelleen tutkijoita kiehtovat kiven tekstit. Rosettan kivi – Muista minut ikuisesti! -näytelmä perustuu Elina Snickerin käsikirjoitukseen. Näytelmän on ohjannut Saana Lavaste. Rooleissa nähdään Alex Antonin, Laura Eklund Nhaga, Santtu Karvonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström. Näytelmän aikajana ulottuu 1800-luvun alkuvuosista nykypäivään, jolloin ollaan valmistautumassa kiven arvoituksen ratkeamisen 200-vuotisjuhlaan. Ihan samalla intensiteetillä ja röyhkeydellä tiedemiehet yrittävät ratkaista kiven arvoitusta tänä päivänä kuin kaksi sataa vuotta sitten. Siinä sivussa kiistellään myös siitä mikä olisi loppujen lopuksi kiven oikea...

KOM-teatterin Hölmölä – Suuri talousfoorumi esityksen puitteet ovat upeat: Aalto-yliopiston Töölön juhlasali (entinen Helsingin Kauppakorkeakoulu). Salissa on totuttu kuulemaan viisasta puhetta talouselämän kiemuroista. KOMin Hölmölässä asiat ovat nurin narin. Hölmölä on näytelmässä esimerkkinä pienestä kunnasta, jonka tulevaisuus on mennyttä. Monen sadan lapsen opinahjoksi rakennetussa koulussa on enää yksi oppilas. Vanhaa väkeä Jarmo Vähälän (Tommi Eronen) johtamassa kunnassa on sitäkin enemmän. Rahat ovat loppu valtakunnassa ja myös Hölmölässä. Tilanteen pelastamiseksi on Hölmölässä päätetty järjestää Talousfoorumi ja hankkia sinne parhaat mahdolliset esiintyjät. Näytelmän ohjaaja ja dramaturgi on Susanna Airaksinen, joka esityksessä on mukana Tomi Suovankoski & Alijäämäiset bändissä kitaristina, on kerännyt aineistoa näytelmään olemassa olevasta todellisuudesta. Analyytttiset kannanotot on pyydetty Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajalta, taloustieteilijä Sixten Korkmanilta ...

Svenska Teaternin Ronja Ryövärintytär on riehakas ja raikas esitys Astrid Lindgrenin pidetystä tarinasta. Näytelmän ohjaaja David Sandqvist on turvautunut kolmekymmentäkuusi vuotta vanhaan sovitukseen. Teatterisalissa linnut visertävät ja ajattaret tervehtivät katsojia, mutta pimeä lava enteilee järisyttävän tapahtuman alkamista. Matiaksenmetsässä raivoaa kohta ennen kokematon ukonilma. Myrskyn keskellä syntyy ryövärintytär juuri kun ryövärinlinna halkeaa kahtia.     Ronja kasvaa rakastavan Mattis-isän (Aaro Wichmann) ja Lovis-äidin (Julia Korander) huomassa. Tärkeä osa hänen elämäänsä ovat linnassa asuvat ryövärit. Pitkään aikaan Ronja ei tiedä mistä hänen perheensä elanto tulee. Vähitellen hän saa ryhtyä liikkumaan Matiaksenmetsässä yksinään. Aika pian hän löytää rotkon jonka toisella puolella häämöttää samanlainen luola kuin hänenkin puolellaan. Ennen pitkää siellä toisella puolella on samanikäiseltä näyttävä poika, Birk.     Ronjan on päästävä tapaamaan uut...

Suomen Kansallisteatterista poistuu ensi-illan jälkeen iso joukko tyytyväisenä hykerteleviä katsojia. Olimme kokeneet Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -näytelmää katsoessamme jotain, jolle ei oikein tuntunut eikä tunne nytkään löytyvän sanoja. Lauri Maijala on sovittanut ja ohjannut näytelmän. Maijala on ansioitunut näyttelijä, ohjaaja ja tätä nykyä Lahden Kaupunginteatterin johtaja. Pohjantähti on hänen ensimmäinen ohjaustyönsä Kansallisteatterissa. Järkälemäisestä Pohjantähti-romaanista Maijala on muokannut melkein neli-tuntisen näytelmän, joka kohtaus kohtaukselta kasvaa hienoksi kokonaisuudeksi. Kaiken onnistumiseen on tarvittu yli kaksikymmentä näyttelijää, Kati Lukan lavastus, Auli Turtiaisen puvustus, Kalle Ropposen valosuunnittelu sekä Jani Rapon äänet ja musiikki, videosuunnittelusta vastaavat Pyry Hyttinen, Kati Lukka ja Kalle Ropponen. Näytelmän vahvin viesti on se kaksijakoisuus, joka Suomeen jäi kansalaissodan jäljiltä. Pentinkulmalla eivät sen paremmin valkoise...

Kansallisteatterin Taivassalin näytelmä Viides askel kertoo kahden miehen kohtaamisista, joiden aikana he tilittivät elämäänsä toinen toisilleen. Miehet ovat kohdanneet AA-palaverissa. Näytelmän nimi viittaa AA:n kahdentoista askeleen toipumisohjelman viidenteen askeleeseen: ”Myönsimme vajavuuksiemme täsmällisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle” . Irlantilaisen David Irelandin näytelmä kantaesitettiin viime vuonna Edinburghin teatterifestivaaleilla. Näytelmän on ohjannut Janne Reinikainen ja hän on suomentanut näytelmän yhdessä Eva Buchwaldin kanssa. Luka (Paavo Kinnunen) on raittiutensa alkutaipaleella AA:ssa käyvä alkoholisti. AA:ssa on tapana että uusi tulokas pyytää itselleen tukihenkilön – kummin kokeneempien AA-laisten joukosta. Luka pyytää tähän tehtävään vuosia raittiina olleen Jarmon (Juha Milonoff). Luka, kuten moni AA-lainen joutuu pohtimaan suhdettaan Jumalaan viidennen askeleen myötä. Jarmo julistautuu buddhalaiseksi. Viidennen askeleen t...

Helsingin Kaupunginteatterin Let`s Play Business on pureva kuvaus aikamme työelämästä. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Juha Jokela. Jokelalla on kyky nähdä rivien väliin ja tässä tapauksessa myös ovien taakse. Näytelmän jujuna on se että se on näytelmä näytelmästä. Juha Jokelan käsikirjoitus ja ohjaus houkuttelee katsojan tarkkaavaisena seuraamaan mitä oikein on eri kohtauksissa tapahtumassa.   Lavalla on teatteriseurue, joka harjoittelee työelämän koukeroista kertovaa näytelmää. Toisaalta se vieraannuttaa katsojaa ja pakottaa katsomaan asioita ulkopuolisen roolista ja toisaalta se myös monimutkaistaa tilanteisessa mukana oloa.     Näytelmä – siis se mitä näyttelijät harjoittelevat ja samalla muokkaavat – kertoo menestyvästä   projektikonsultointifirmasta. Firman pitkäaikainen toimitusjohtaja on jäänyt eläkkeelle.   Osa työntekijöistä ”jumaloi” häntä ja jokainen mieshenkilö odottaa jännittyneenä saisiko hän tämän tärkeän roolin. Päätäntävalta ...

Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön Jotuni on upea ja hurja näytelmä. Anneli Kanto ja Heini Tola ovat keränneet aineistoa Maria Jotunin elämästä ja rakentaneet siitä huikaisevan esityksen. Lisänä on uskomattoman upea näyttelijäjoukko: Sari Puumalainen Maria Jotunina, Antti Pääkkönen Viljo Tarkiaisena, Ilja Peltonen Jukka Tarkiaisena, Heikki Pitkänen Tuttu Tarkiaisena ja Anna Airola Siiri-palvelijana sekä muusikko Salla Markkanen.  Kun Maria Jotunin romaani Huojuva talo ilmestyi vuonna 1963, riensin heti ostamaan kirjan. Haaveilin kirjallisuuden opiskelemisesta ja halusin olla ajan tasalla kirjallisuusmaailman tapahtumista. Olin lukenut Jotunin novelleja ja ihastunut niiden rehevää kieleen ja monimuotoisiin henkilökuviin.   Kaksi vuotta sitten ilmestyi Helsingin Pohjois-Haagaan Maria Jotunin tie 6:n päätyseinään Maaria Jokimiehen maalaama muraali Maria Jotunista. Pohjois-Haagassa on lukuisia kadunnimiä, jotka viittaavat teatteriin.   Näytelmässä vyöryy katsoja...

Svenska Teaternin Amos A. näytelmää katsoessa opin, että Amos Anderson oli liikemies, lehden kustantaja, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti, mutta hän oli myös teatterin suuri ystävä ja ohjasi myös itse esityksiä Svenska Teaterniin. Teatteri saattoi olla Amokselle henkireikä kaiken johtamisen ja yrittämisen ohella. Näytelmässä Andersonin suhde teatterinjohtaja Nicken Rönngreniin (Riko Eklundh) oli hyvin tärkeä ja läheinen.   Kari Heiskasen ohjaama näytelmä on hyvin moniulotteinen ja pystyy hyvin tuomaan esille Gunilla Hemmingin kattavan käsikirjoituksen asiat. Sen lisäksi että näytelmä valottaa hyvin Amos A:n persoonallisuutta, se pureutuu myös etenkin 1930-luvun yhteiskuntamme tapahtumiin ja suomenruotsalaisuutta uhkaaviin ilmiöihin. Kysymys joka vääjäämättä aina esitetään Andersonista puhuttaessa: pitikö hän enemmän miehistä kuin naisista. Näytelmässäkin Amos kertoo selkeästi ettei hän mene koskaan naimisiin eikä halua lapsia. Hän pelkäsi että hänen veljiensä mielisa...