LM-Mummin maailma

Pasi Lampelan näytelmille on ominaista kaaos. Kaaos voi olla ulkoisissa tapahtumissa tai näytelmän henkilöiden mielessä. Sammakkokuninkaassa Kansallisteatterin Willensaunassa ne ovat molemmissa. Näytelmässä on kolme henkilöä: isä, poika ja tytär. Sisaruksilla on eri äidit, mutta he ovat kasvaneet sen verran tiiviisti yhdessä, että heidän välilleen on kutoutunut kiinteä välittämisen suhde. Sisaren puolelta ehkä liiankin kiinteä. Isä sen sijaan seilaa siinä välissä hieman hämmentyneenä ja kyvyttömänä ymmärtämään mistä lasten elämässä on oikein kyse. Lisäjännitteen esitykseen tuo se, että näyttämöllä on oikeasti isä ja poika, Heikki Nousiainen ja Mikko Nousiainen. Sisar on Sari Puumalainen. Isä on eläkeikäinen autokauppias, joka hiljattain on myynyt yrityksensä, poika NHL -joukkueen jääkiekkoilija ja sisar itseään etsivä opiskelija-työtön. Poika on palannut kesäksi Suomeen. Hänen tilanteensa on ajautunut pisteeseen, jossa hän ei enää kykene palaamaan jäälle. Hän ei kestä epä...

Ilakoiva, irvaileva, ilahduttava, innostava! Tätä kaikkea ja paljon muuta on Kom-teatterin kevään uutuus Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Making of Lea. Näytelmässä näytelmäseurue on harjoittamassa Aleksi Kiven Lea -näytelmää esityskuntoon. Kaikki mikä voi mennä pieleen myös menee. Näytelmässä tapaamme kaikki Aleksis Kiven tuotannon nitistämiseen ja nostamiseen osallistuneet henkilöt. On Emelie ja Karl Bergbom, Emil Nervander, August Ahlqvist, Agathon Meurman, Friedrich Everth. Aleksi Kivi kirjoitti Lean vuosina 1867 – 1868. Viipurin Suomalainen kirjallisuusseura julkaisi näytelmän 1868 ja Helsingin Suomalainen Seura esitti näytelmän Helsingin Nya Teaternissa toukokuussa1969. Niin Aleksis Kiven kuin Karl Bergbomin oli tarkoitus saada Leasta sekä taiteellinen että taloudellinen menestysnäytelmä. Siitä ei sitten kuitenkaan oikein tullut kumpaakaan. Juha Hurmeella on ainutlaatuinen kyky elävöittää mennyttä aikaamme, asettaa kansakunnan kaapin päälle asetetut ikonit oikeis...

Meillä kaikki on hyvin. Me rakastamme ja kunnioitamme toisiamme. Meillä on kaksi tervettä ja iloista lasta. Molemmilla on työ, josta pidämme ja josta saamme kohtuullisen hyvää palkkaa. On toiveiden mukainen koti ja auto ja mahdollisuus lomailla missä haluamme. Ainoa ongelma on, että töitä on molemmilla liian paljon. Ei oikein jää aikaa toinen toisillemme. Näinhän kaikki avioliittokuvaukset alkavat. Niin myös Kansallisteatterin Omapohjassa Ingmar Bergmanin alun perin elokuvana tunnetuksi tullut Kohtauksia eräästä avioliitosta. Näytelmän on ohjannut ja suomentanut Michael Baran, Mariannena Kristiina Halttu ja Johanina Esa-Matti Long. Heidän tyylikkään, mutta hieman kolkon kotinsa on lavastanut Tarja Simone, hänen käsialaansa on myös puvustus. Kaikki siis alkaa hyvin harmonisesti. Tutustumme tyylikkääseen ja melko määrätietoiseen Marianneen ja hieman vetäytyvään ja epävarmaan Johaniin.   Aika pian selviää mistä kaikessa on kysymys. Johan kertoo rakastuneensa. Tieto yllättää ...

Kun tavoite on selkeä, on kaikki sen jälkeen helppoa. Tarvitaan vain keinot päämäärän saavuttamiseen. Keinoja on tarjolla Aino-Kaisa Saarisen elämässä jo pikkutytöstä lähtien. Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön Tahto -näytelmässä Saarisen perheen isä (Risto Kaskilahti) kannustaa tai pakottaa – kumman vaihtoehdon haluaa valita – kaksostyttäriään kilpailemaan pienestä pitäen. Isä ottaa sekuntikellolla aikaa kun tytöt juoksevat kotitalon ympäri.     Aino-Kaisalle, Aikulle on selvää, että hän haluaa olla hyvä hiihtäjä ja voittaja, päämäärä ja tavoite ovat selkeitä. Jopa kaksossisar, lahjakas hiihtäjä hänkin oli paha kilpailija, puhumattakaan Virpi Kuitusesta. Suni Pesosen ohjaamassa näytelmässä ovat mukana Aikun vanhemmat, valmentajat, kilpatoverit, toimittajat, lääkärit, kaikki jotka ovat mukana huippu-urheilijan arjessa. Rakkaus ja tytär pehmentävät hieman, mutta uusi elämäntilannekaan ei horjuta Aino-Kaisan voitontahtoa. Vanhemmat ja aviomies auttavat hui...