Siirry pääsisältöön

Arthur Millerin Hinta Helsingin Kaupunginteatterissa



"Pitkästä aikaa ihan kunnon teatteria, oikeiden näyttelijöiden esittämänä." Kokeneen teatterinkävijän vilpitön tunnustus Helsingin Kaupunginteatterin Pienen näyttämön Hinta -näytelmästä. Arthur Millerin Hinta on esitetty ensimmäisen kerran 1968 Broadwaylla, Suomessa näytelmää ei ole nähty kovin paljon.

Ne oikeat näyttelijät Paavo Westerbergin ohjaamassa näytelmässä ovat Eero Aho, Santeri Kinnunen, Esko Salminen ja Aino Seppo. Ollaan ullakolla mihin on koottu veljesten Victorin (Kinnunen) ja Walterin (Aho) isän jäämistö. Näyttämöllä on röykkiöittäin tuoleja, iso ruokapöytä, muutama antiikkikaappi, hieno lamppu ja muuta tavaraa. Poikien isä on köyhtynyt pörssiromahduksen myötä ja menettänyt otteensa elämää. Nyt on aika arvioiden hänen eletyn elämänsä hinta.
   
Walter on opiskellut ja hänestä on tullut menestynyt lääkäri. Victor jätti opintonsa kesken ja tuli kotiin huolehtimaan isästä. Veljekset ovat riitaantuneet eivätkä ole tavanneet toisiaan 16 vuoteen. Näytelmän edetessä selviää mikä heidän välinsä on rikkonut. Kummallakin on oma käsityksensä siitä mikä oli isän tilanne ja kuka ei antanut rahaa kenelle, jotta Victor olisi voinut jatkaa opintojaan. Ilman loppututkintoa hänestä tuli työhönsä tympääntynyt poliisi, jota vaimo ei arvosta millään tavalla.

Victor on kutsunut ullakolla juutalaisen kauppiaan arvioimaan jäämistöä. Hän on yrittänyt soittaa Walterille ja saada tätä paikalle. Kun Solomon (Salminen) on monien jahkailujen jälkeen päätynyt tarjoamaan huonekaluista varsin vaatimatonta korvausta, saapuukin Walter yllättäen paikalle. Hänellä on mielessään aivan toisenlainen ratkaisu isän jäämistön realisoimiseksi kuin veljellä.

Veljesten välienselvittely on raastavaa ja kun siihen vielä lisätään Victorin vaimon monenlaiset vaatimukset ja mielipiteet, on tunnelma aika painostava. Huutamista ja sättimistä riittää, mutta myös erilaisten arvojen yhteentörmäämistä.

Välillä kaipasin että tilanteita olisi hoidettu ja viety eteenpäin hienovaraisemmin, äänekästä puhetta riitti. Mutta kaiken kaikkiaan haastava ja mieleen painuva esitys. Kaikki neljä näyttelijää olivat upeita. Antti Mattilan lavastus kannatteli tarinaa hienosti. Puhenäytelmä parhaimmillaan. Tekijäjoukko luotti Arthur Millerin tekstiin. 

      

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…

Avoin kirje Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle

Te olette nyt kaksitoista kuukautta hoitaneet, hoivanneet, huolehtineet, pesseet, lääkinneet, ruokkineet, ulkoiluttaneet, pukeneet ja riisuneet miestäni, etsineet hukkuneita vaatteita, tossuja ja silmälaseja. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Teillä jokaisella on vuorollanne monta hoidettavaa ja autettavaa. Auttavia käsiä kysytään päivän mittaan monen asukkaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Te pidätte huolen siitä, että jokainen saa parhaan mahdollisen tarvitsemansa hoidon.
Jos suihkuun meneminen tuntuu hankalalta, jos unta riittää väärinä vuorokauden aikoina, josulkoilu ei huvita, alakerran laulu- ja pelituokio tuntuu tarpeettomalta eikä laulukuoron esityskään houkuttele tai tuolijumppa kuullostaa liian vaativalta, te annatte jokaiselle asukkaalle oikeuden valita. Ja hyvin usein tämä vapaus valita on toteutunut mieheni kohdalla.
Yöpuvussa voi olla vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Koin melkoisen oivalluksen, kun hyväksyin että kesällä lettujuhliin voi ihan hyv…

Mummugeeni käytössä

Esikoistaan odottava nuori nainen pohti milloin naisen mummugeeni putkahtaa esiin. Tarkkaa ajankohtaa en osaa määritellä. Geenini on ollut käytössä niin pitkään.
Olin lapsena ”huono syömään”. Söin hyvin vähän enkä olisi halunnut syödä kaikkia ruokia. Mutta lautanen oli syötävä tyhjäksi, ennen sitä ei saanut poistua pöydästä. Vietin yhden talvisen sunnuntai-iltapäivän pöydän alla. En halunnut syödä tillilihaa ja koska pöydästä ei saanut poistua ennen kuin lautanen oli tyhjä, päätin siirtyä tuolilta pöydän alle. Tulkitsin että näin ollen en poistunut pöydästä. Vieraitakin tuli, mutta eivät he minua häirinneet.
Päätin odottaessani ensimmäistä lastani, etten pakota häntä syömään mitään. Ei häntä tarvinnutkaan pakottaa, hänelle kelpasi kaikenlainen syötävä. Kuopus oli erilainen. Hänen ruokavalionsa oli hyvin rajallinen: keitettyjä perunoita, appelsiinimehua, kurkkua, mandariinia ja hapankorppuja. Ylä-asteella hänelle kelpasi ruoka kuin ruoka. Joten kyseessä oli ollut vain tilapäinen häi…