Siirry pääsisältöön

Entinen luokkaretkeläinen

Luin Elena Ferranten Loistava ystäväni -romaanin. Se on kirjailijan Napoli-sarjan ensimmäinen osa. Toinenkin on jo ilmestynyt suomeksi ja kolmaskin on tulossa. Ainakaan vielä en ryhdy fanittamaan sarjaa - syy selviää Lm-mummin kirjastosta.

Aikanaan olin ensimmäinen tyttö, joka isäni työtovereitten tyttäristä pyrki ja pääsi oppikouluun. Vanhempani väittivät että olin vain ilmoittanut heille kansakoulun neljäsluokkalaisena pyrkiväni oppikouluun. Tuskinpa se ihan niin meni. Muistelen että olin jonkinlaisella valmennuskurssilla. Pääsykokeissa mitattiiin tietoja ja taitoja matematiikassa ja äidinkielessä. Äidin ystävättären poika - sittemmin luokkatoverini - oli kotonaan kertonut miten hienosti Leena-Maija luki ääneen. Pääsin oppikouluun - olinhan pärjännyt kansakoulussa ihan hyvin.

Kun olin keskikoulussa viidennellä luokalla - nykyisin yläkoulun kolmannella eli yhdeksännellä luokalla, päätin että lopetan koulunkäynnin ja menen harjoittelemaan erilaisiin sosiaalialan työpaikkoihin ja pyrin sitten Tampereelle muuttaneeseen Yhteiskunnalliseen korkeakouluun tavoitteena valmistua sosionomiksi.

Viidennen luokan vanhemmille järjestettiin koulullani tiedotustilaisuus ja luokanvalvojani uskonnonopettajamme Antti Sointu erikseen sanoi minulle, että pyytäisin vanhempiani koululle. Tilaisuuden jälkeen Sointu oli jutellut isäni ja äitini kanssa ja esittänyt miten tärkeää olisi että siirtyisin lukioon.

Se tiesi entistä pitempää aikaa ilman tuloja - ikätovereistani  oli jo siirtymässä työelämään. Vanheampani suostuivat siihen että menen lukioon. Äitini serkun vaimo oli kaupungin sosiaalitoimistossa töissä ja hän osasi neuvoa minua hakemaan stipendia, jolla voisin ostaa lukion oppikirjat ja muitakin koulutarvikkeita. Sain stipendin ja tilin Kansan Lehden kirjakauppaan. Lukukausimaksua ei tarvinnut maksaa, koska olin vapaaoppilas. Kesäisin olin töissä, joten sain omaa rahaa talven varalle.  

Perässäni tulivat Tampereen Yhteislyseoon veljeni ja sisareni. Heistä sisareni on myös opiskellut yliopistossa.

Kun toisinaan valitin miten hankalaa ja kurjaa on koulussa, isäni tokaisi että kyllä sinne pussikoneelle tarvittaessa pääsee. Pussikone oli Raf. Haarlan paperinjalostustehtaalla, isäni työpaikalla. Olin nähnyt miten koneen vieressä työntekijä otti pussipinot vastaan ja laittoi ne vieressään oleviin pahvilaatikoihin. Mieluummin koulu kuin pussikone!

Saattoihin äitikin joskus tokaista, että tuollaiseksi sitten sitä tulee kun käy oppikoulua. Olin hänen mielestään välillä näsäviisas ja kärkäs arvostelemaan asioita jotka eivät sitä kaivanneet.

Osasinko 12-vuotiaana arvostaa sitä että sain käydä oppikoulua? Epäilen etten osannut. Pidin asiaa jotenkin päivän selvänä. 17-vuotiaana asetin itselleni tavoitteen: minusta tulee toimittaja. Monien eri vaiheiden kautta tulikin.

Ilman koulutusta arvostavia vanhempiani -  koneasentaja-isää ja kotiäiti-liikepaulainen-äitiä en olisi toimittaja, en fil.maisteri. En ehkä kahden korkeakoulututkinnon suorittaneen tyttären äiti.


                                                               Kevät 1963

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallisteatterin Lemminkäinen

Olen lukenut Kalevalani ja Juha Hurmeen Niemen. Niinpä oli olemassa aavistus mitä voisi olla tarjolla Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä näytelmässä Lemminkäinen, kirjoittaja Juha Hurme ja ohjaus Juha Hurme. Lemminkäisen käsiohjelmassa on luettelo henkilöistä, jotka ovat auttaneet Hurmetta käsikirjoituksen teossa. Listalla on nimiä Aleksis Kivestä Väinö Linnaan, Aristolestä Friedrich Nietzsheen, Lauri Viidasta Eino Leinoon jne.
Pienellä näyttämöllä rajallisessa tilassa nähtiin suuri näytelmä. Näytelmä on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. Tähän näytelmään on tarvittu kaksi Lemminkäistä. On Marja Salon hitusen maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja on Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä tai tekevänsä mitään väärin.  Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton.
Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäisen mukana näytelmään tulee säpinää ja sähinää. Akrobaatin…

Vanhuksia voidaan hoitaa hyvinkin

Olen seurannut yli puoli vanhusten hoitoa espoolaisittain ja vähän helsinkiläisittäinkin. Sairaaloiden koneistossa löysin paljon korjattavaa ja valittamisen aihetta. Olin lukemattomia kertoja kuullut tarinoita miten vaikea on saada huonokuntoista vanhusta hoitolaitokseen. Mutta läheiseni oli riittävän huonokuntoinen ja hoitopaikka löytyi nopeasti siinä vaiheessa kun sairaalassa päädyttiin sosiaaliviranomaisten kanssa siihen että hän ei selviydy kotona.

Palvelukotiin piti siirtyä kolmen päivän varoitusajalla. Oli nopeasti päätettävä mitä huonekaluja, vaatteita ja muuta tarvitaan. Vaatteet oli merkattava ja kaikki arvioitava uudelta pohjalta.

Ensin tietysti tuntui ettei mistään tule mitään. Ahdistukseni vain lisääntyi kun muutaman viikon totuttelun jälkeen kerrottiin että on edessä siirtyminen saman talon sisällä toiselle osastolle. Meille vakuutettiin että mieheni pääsee paikkaan, joka sopii hänelle paremmin.

Nyt on pakko myöntää, että ammatti-ihmiset tiesivät mistä puhuivat. Rauhallis…

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström

Kaaskerin Lundström on oman arvonsa tunteva mies. Hän on merikapteeni, joka juovuspäissään täräytti Raha -Rambergin fregatin karille Gotlannissa. Vahinkoa ei olisi sattunut jos Goltanti olisi ollut hieman lännempänä, pohtii Lundström vuosikymmeniä myöhemmin.
Mies on haaksirikon jälkeen päätynyt pienelle Kaaskerin luodolle. Siellä hänellä on ränstynyt mökki, jonka suojissa hän kouluttaa oman pitäjänsä pojille merenkäyntiä ja ennen muuta aritmetiikkaa. Lundström pitää omaa opetustaan niin korkeatasoisena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, miksi rikkaammat talolliset ja laivojen omistajat lähettävät poikansa merioppiin Turkuun. Paljon parempaa opetusta häneltä saa.
Lundström on Volter Kilven luomus – yksi hänen Saaristolaistarinoittensa henkilöistä. Lundström on tullut tutuksi ja tulee tutuksi monille kun Juha Hurme eläytyy Lundströmin nahkoihin. Hurme on esittänyt ja esittää Lundströmiä ympäri Suomea. Minä näin hänen esityksensä Teatteri Jurkassa Helsingissä. Juha Hurme on johtanut vuosina 201…