Tekstit

Kaiteet kunniaan

  Ei taida minusta tulla haastajaa Senni Sopaselle, 97 vuotta. Hän juoksi elokuussa veteraanien 100 metrin Suomen ennätyksen ajalla 55,38. Hän kilpaili myös kuulantyönnössä, pituushypyssä ja kolmiloikassa. Pituuskisassa Sopasen tulos oli 87 senttiä. Sopanen on kahminut yleisurheilussa lukuisia MM-, EM- ja SM-mitaleita. Jalkani ovat vääjäämättä kangistuneet ja on ihan oikeitakin vaivoja todettuja. Juoksuaskeleita en ole ottanut pitkään aikaan. Vuosia olin vakaasti sitä mieltä että olen liian nuori vesijumppaan. Vesijuoksu on sen verran iätön laji, että sitä voi harrastaa. Nyt molemmat kelpaavat ja vetreyttävät. Nyt on tilanteita joissa ei todellakaan tarvitse miettiä miten kuntoilisin tänään. Riittää kun selviytyy kauppareissusta, Helsingin keskustassa käynnistä, teattereissa oman paikkansa löytämisestä, ehjin nahoin pois bussin kyydistä. Junassa ja pikaratikassa meno on vähän rauhallisempaa. Pysäkille saavutaan vauhtia hiljentäen, ei horjuen ja spurttaillen kuten bussit. Raka...

Abdulrazak Gurnah: Hylkääminen

Kuva
Abdulrazak Gurnahin Hylkääminen (suom. Einari Aaltonen, Tammi 2025 348 s.) on samalla kertaa upea romaani ja valaiseva oppikirja. Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2021 voittanut kirjailija avaa länsimaalaiselle lukijalle uuden väylän tutustua afrikkalaisiin ja intialaisiin ihmisiin, joiden sukutausta ei ole yksioikoisen yksiselitteinen. Gurnahilta on suomennettu teokset: Loppuelämät (2022), Paratiisi (2023) ja Kivisydän (2024). Hylkääminen on kertomus kirjailijan ja hänen sukunsa elämästä. Gurnah on kuvaamansa perheen kuopus, joka hyvin nuoresta pitäen tietää että hän lähtee pois synnyinsijoiltaan Sansibarista. Sansibarin saarialue oli pitkään (1890-1963) Britannian protektoraatti ja paikallinen kaupan keskus. Joulukuussa 1963 maa itsenäistyi monarkiana, mutta kuukautta myöhemmin Sansibarin vallankumoukselliset syrjäyttivät sulttaanin ja maasta tuli kansantasavalta. Myöhemmin se liittyi Tanganjikan tasavaltaan ja niistä yhdessä on muodostettu Tansania.   Romaanissa sii...

Jacellonica Turun oma prinsessa Samppalinnan Kesäteatterissa

Kuva
Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa tapasimme Jacellonican Turun oman prinsessan. Teatteri on kerännyt korkealla mäellä ison tuulimyllyn kupeessa sijaitsevaan pyörivään katsomaan teatterin ystäviä 65 kesänä. Juhlanäytelmän on kirjoittanut Niina Lahtinen ja säveltänyt Jukka Nylund. Hienoa että teatterin runsaita vuosia juhlitaan oman kaupungin historiasta saadulla aiheella. Eihän prinsessa pitkään Turussa viipynyt, mutta puolalaiselle Katariina Jacellonicalle oli tärkeää, että hänen veljensä lopulta hyväksyi ruotsalaisen Juhana Herttuan hänen aviomiehekseen. Kosijoita 36-vuotiaalla naisella oli vuosien varrella ollut, jopa Venäjän Iivana Julma tavoitteli häntä. Veli harkitsi pitkään kenestä kosijasta hän ja Puola hyötyisivät eniten. Tarinaan kuuluu myös Juhana Herttuan kisailu Ruotsin kuninkuudesta veljensä Erik IV:n kanssa. Lavalla oli vain viisi näyttelijää: Lari Halme, Kaisa Hela, Linda Hämäläinen, Antti Lang ja Ria Kataja. Hela näytteli Katariinaa ja Lang Juhana Herttuaa, muill...

Hulvaton elokuvan historia Mustion Linnan kesäteatterissa

Kuva
Mustion Linna kätkee seiniensä sisään monta tarinaa ja monta kohtaloa. Linnan kupeessa on kesäteatteri ja sen katoksen alla koetaan tänä kesänä huikeita elämyksiä elokuvien maailmassa. Hulvaton elokuvan historia vyöryttää vajaassa kahdessa tunnissa katsojan ihmeteltäväksi yli kuusikymmentä elokuvaa. Esityksen käsikirjoituksesta vastaavat Mika Eirtovaara, Ville Majamaa ja Risto Korhonen. Eirtovaara on ohjannut esityksen. Lavalla on kaksi näyttelijää: Teemu Aromaa ja Hannes Suominen. Ensimmäisestä hetkestä alkaen yleisö rakastaa heitä. Näyttelijät välillä ehdottavat pientä kilpailua katsojille ja arvuuttelevat mistä elokuvasta tai mistä roolista on kyse. Aina joku muistaa mikä elokuva on menossa. Näyttelijät ovat taitavia ja ihan yhtä innoissaan roolihenkilöittensä esittämisestä kuin me katsojat heidän esityksistään. Pitäjänmäen Eläkkeensaajien teatterimatkalaiset pääsivät keskustelemaan näyttelijöiden kanssa esityksen jälkeen. Aromaa on heille ”oma kylän poika”. Hänen kotinsa on Hel...
Kuva
Tuusulalainen Krapin kesäteatteri tutustuttaa katsojat Suurenmoista -musiikkikomediassa laulaja Florence Foster Jenkinsiin. Komedia perustuu tositapahtumiin – vaikka sitä on vähän vaikea uskoa. Miten nainen joka ei osaa laulaa ollenkaan voi esiintyvä Carnegie Hallissa. Miten hänen miesystävänsä ja ystävättärensä eivät kerro Florencelle totuutta. Kukaan ei henno murtaa Florencen vakaata uskoa kykyihinsä ja vakaan uskonsa avulla hänelle avautuvat ovet hienoihin konsertti-iltoihin. Taustana ovat myös Florencen perintörahat. Näytelmän ohjaaja Lija Fischer on rakentanut esityksestä toisaalta tarinan siitä miten vahva usko siirtää vaikka vuoren ja toisaalta hauskan ja pakostikin katsojia naurattavan ja viihdyttävän esityksen. Muutenhan Suurenmoista ei istuisi suomalaiseen kesäteatteriperinteeseen. Anna-Leena Sipilä vei roolinsa Florencena kunniakkaasti läpi. Etenkin lauluja oli vähän jännittäväkin seurata. Kokonaisuutena Sipilä ei saanut kiinni lahjattoman laulajan vääristyneestä omakuvasta....

Exlibrikseni tarina

Kuva
Täyttäisin viisikymmentä vuotta muutaman kuukauden kuluttua. Olin pohtinut haluanko syntymäpäivälahjaksi exlibriksen vai Tampere-aiheisen taulun. Minä olen kotoisin Tampereelta ja mieheni Turusta. Meillä oli Turku-aiheinen maalaus, muttei Tampere-kuvaa. Olen harrastanut lukemista siitä saakka kun ensimmäisellä luokalla kansakoulussa opin lukemaan. Lukemaan oppiminen oli hankalaa. Oliko kukka vai kuka, kokko vai koko, kannu vai kana. Vähitellen sanat alkoivat lukiessa saada oikean muodon. Kirjat löytyivät Tammelan kirjastosta, jonne kotoa oli matkaa vain kilometri. Oppikoulua kävin toiselle puolella kaupunkia ja koulumatkoilla oli helppo poiketa lainastossa Keskustorin kupeessa. Piti odottaa että täytti 16 vuotta ennen kuin sai lainata kirjoja aikuisten osastolta. Onneksi isä lainasi kirjoja toiveitteni mukaan. Vähitellen omia kirjojakin kerääntyi. Sain säännöllisesti kirjoja nimipäivä-, syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistolla suomen kieltä ja he...

Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset Suomen Kansallisteatterissa

Kuva
Ennen kuin esirippu laskeutui Kaarlo Bergbomin koottujen kärsimysten päätyttyä Suomen Kansallisteatterissa, astui Sari Puumalainen, näytelmän Emilie Bergbom lavan reunalle ja kertoi katsomolle, että huhtikuun 9. päivänä 2025 tuli kuluneeksi 123 vuotta siitä kun Kansallisteatterin uudessa toimitalossa vietettiin avajaisia. Tapahtuman kunniaksi lauloimme: Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Kansis. Ikimuistettava päivä ja ikimuistettava näytelmä. Tiina Puumalainen ja Hanna Suutela ovat kirjoittaneet hauskan, hätkähdyttävän ja historiallisia tapahtumia valaisevan näytelmän. Ensin tuntui että mikä ihmeen painoylitarkastaja tarvitaan seuraamaan näytelmän kulkua jokaisessa esityksessä. Ennen muuta koko teatterin henkilökunta odottaa henkeään pidätellen saadaanko painoasiain ylihallitukselta lupa avajaisten pitämiseen. Lupaa odotellessa teatterilaisten keskinäiset välit ovat kovalla koetuksella. Ida Aalberg (uhkea Maria Kuusiluoma) ja Kaarola Avellan (kipakka Paula Siimes) ...